Viihde-elektroniikka on nyt purettu ja pakattu laatikoihin. Olohuoneen kaapit ovat tyhjät ja valmiit myyntiin.

Nyt voisi olla hyvä aika hankkiutua eroon myös vanhasta telkustamme, sillä remontin jälkeen olen päättänyt hankkia uuden, ensimmäisen taulu-TV:mme. Vuodelta 2002 peräisin oleva töllömme taitaa ollakin viimeisiä kuvaputkitelevisioita, joita on ylipäänsä valmistettu. Tai myyty.

Rouva T:lle uuden TV:n tekniset ominaisuudet ovat yhdentekeviä, kunhan se on valkoinen. Pelkään, että tässä tapauksessa sopivuus sisustukseen saattaa jäädä toissijaiseksi argumentiksi.

Samalla pitäisi harkita myös muun viihde-elektroniikan uusimista. Laitteita on liian monta ja jokainen toimii tietty omalla kaukosäätimellään. Rouva T on jo kauan sitten luovuttanut, ja antaa minun tehdä kaikki kanavan vaihtamista monimutkaisemmat toiminnot – varsinkin, jos säätämiseen liittyy useamman kaukon käyttäminen.

Olisikohan aika hankkia blu-ray-soitin? Tai onko PlayStation 3 sittenkin järkevämpi laite? Onkohan siinä mahdollisuutta soittaa CD:itä avaamatta televisiota? Kaikilla DVD-soittimien valmistajilla kun ei ainakaan ole käynyt mielessä, että joku haluaisi toimia näin. Mitäs ihmettä tekisi VHS-nauhurille? Tai sille DVD-soittimelle jossa on kovalevy, mutta ei sisään rakennettua digiboksia?

***

Eilinen ylläri, mahdollinen vedentulon katkaiseminen, ei toteudukaan. Isännöitsijä soitti päivällä ja kertoi, että useampi osakas oli vastustanut sitä, joten saamme nauttia sekä tulevasta että lähtevästä vedestä vielä vajaat pari viikkoa. Enpä tiedä, onko sekään hyvä, että naapurirapun remontti viivästyy nyt saman verran. Vaikuttaakohan se saman tien meidänkin aikatauluihimme?