Paluu omaan elämään
Paluu Helsinkiin, paluu kotiin. Paluu omaan elämään. Yhtä aikaa odotettua ja kaivattua mutta kuitenkin haikeaa ja hieman raskasta. Harvoin paluu tuntuu kesäloman jälkeen näin konkreettiselta. Nyt emme palaakaan vain takaisin Helsinkiin ja töihimme, vaan pääsemme puolen vuoden jälkeen pysyvästi takaisin kotiin. Paljon on kuitenkin vielä tekemättä, ja syksy on varmasti työntäyteinen.
Vietetään vielä hetki mökkitunnelmissa.
Tänä kesänä emme halunneet aloittaa mökillä suuria projekteja vaan tyydyimme pienempiin mutta silti merkittäviin muutoksiin. Kun saimme mökin kuistin hyötykäyttöön (ks. Kesämökin kasvojen kohotus – Uusi ilme uusilla laseilla), saimme myös tuvasta toimivamman.
Merkittävin muutos oli ruokapöydän siirtäminen terassille. Kun tuvasta vapautui huomattavasti lattiatilaa, saimme sinne paikan pienelle keittiölle. Sijoitimme vanhasta keittiöstämme vapautuneen ja nestekaasukäyttöiseksi muutetun hellamme (ks. Matkalla keittiöstä kesäkeittiöön) nurkkaan, ja työtasoksi toimme Rouva T:n isän tekemän pöydän. Nyt voimme laittaa mökillä ruokaa kuin kotonamme. (Tai miten sen ottaa, kun kotona ei ole keittiötä…)
Henkisesti suurin muutos oli puolestaan lattian maalaaminen. Rouva T on kymmenen vuotta haaveillut pääsevänsä eroon keltaisesta mäntylattiasta. Tähän asti hän on pitänyt ongelmana paksua lakkakerrosta, jonka poistamisen hän arveli vaativan liian paljon työtä. Kun terassin lattian maalauksesta jäi maalia yli, rouva päätti kokeilla, miten helposti vanha lakka hioutuisi hiekkapaperilla. Ja sehän hioutui hyvin. Kymmenen vuoden jahkailun jälkeen tuntui uskomattomalta, että lattian hiominen vaati vain kaksi parin tunnin sessiota. Lattiamaalin sininen väri oli jo aiemmin hyväksi havaittu, ja hienolta se näyttää myös tuvan lattiassa.
Kolmas pieni uudistus näkyy kuvan vasemmassa reunassa. Se on pistorasia. Aurinkopaneeli ja vaihtovirtaa tuottava invertteri ovat olleet käytössä jo kolmena kesänä, mutta tuvan puolelle sähkö on tuotu jatkojohdolla. Halusimme jatkojohdosta eroon, joten hankin pistorasian ja sähköjohdon, jonka toisessa päässä on pistotulppa. Vedin sähköjohdon seinän läpi ja tilasin paikallisen sähkömiehen laittamaan johdon päät kiinni pistorasiaan. Johdon toinen pää on pistotulpalla kiinni invertterissä saunan pukuhuoneen puolella. Kätevää.
Isommat uudistukset mökin pihalla jäävät ensi kesään, mutta pation perustuksia tehtäneen vielä syksyn aikana, jos siihen jää energiaa muilta remonteilta.
Siispä takaisin Helsinkiin: Keittiöremonttimme ei ole edennyt kuukauteen. Paluu kotiin tarkoittaa, että palaamme siihen asuntoon, jossa kotimme sijaitsi vielä puoli vuotta sitten. Nyt se on pakattu 85 pahvilaatikkoon ja 20 jätesäkkiin ja kasattu olohuoneeseemme. Käytössämme on vain makuuhuone ja eteinen ja ne tavarat, jotka meillä oli mukana edellisessä sijaisasunnossamme.
Lähiviikkoina olisikin saatava keittiötä mahdollisimman paljon eteenpäin ja muuta asuntoa mahdollisimman paljon asuttavaan kuntoon. Seinän takana sijaitsevan vuokra-asuntomme remontti on puolestaan aivan vaiheessa. Itse asiassa samassa vaiheessa, missä oma asuntomme oli toukokuun alussa.
Pysy siis kuulolla, Putkiremonttipäiväkirja is back!