6kk kuulumisia

Eilinen postaus käsitteli kauhun hetkiämme poikamme sairauteen liittyen (WPW postaus täällä jos joku ei tiedä mitä tarkoitan: http://www.lily.fi/blogit/kylla-mina-tiedan/sitkea-sydan), mutta kuka tämä kaveri on nyt vajaa kuusi kuukautta myöhemmin? 

 

 

Tässä hän nyt on. Meidän kovasti toivottu pieni poika. Miehelläni on kaksi tyttöä ennestään ja yhteinen ensimmäinen lapsemme on tyttö, joten poika oli oikein tervetullut tähän akkavaltaiseen perheeseen. 

24. päivä pikku mies tulee 6kk. Poika on suorastaan hävettävän helppo, jos niin voi vain sanoa. Väsyneelle pikku vauvan äidille ei välttämättä kehtaa ääneen kertoa, että meidän vauva nukkuu 10-11 tunnin yöunet yhteen putkeen, vetäisee parin tunnin päiväunet ja vielä parit torkut päälle. Tosin tämä hyväunisuus johtuu todennäköisesti suurilta osin lääkityksestä. Hereillä ollessaan meillä sitten suurimmaksi osaksi hymyillään, touhuillaan lattialla ja seurustellaan. 

Taitojakin on ehtinyt karttua. Lattialla tutkitaan leluja, maistellaan niitä ja pyöritään vinhaa vauhtia ympäri. Selältä mahalle ja toisinpäin käännökset sujuvat mutkitta jo. Parin päivän sisällä on alettu jo harjoitella konttausasentoakin, jota poika jostain syystä tekee suurimmaksi osaksi omassa sängyssään ennen nukkumaanmenoa tai herättyään. 

Ääntä riittää. Kovasti tykkää höpötellä meille ja ”kommentoida” siskon leikkejä. Nauraa herkästi. Hänen mielestään ilmeisesti kovin moni asia näyttää hassulta. Kiljahtelee ja huutaa, muttei kuitenkaan itkien. Hakee kovalla äänellä seuraa ja huomioa. Päristely ja maiskuttelu on todella hauskaa. Osaa myös matkia.

Syö hyvin, vaikka vain kuukausi sitten syömisestä oli kovasti huolta. Lääkärin käskystä siirryttiin varhain kiinteisiin, oljylisään ja kalsiumtableteiden antamiseen. Maitoa ei poikaan uponnut kuin n. reilu 400ml päivässä (suositus kai painoon nähden oli lähemmäs litra) ja hyvinä päivinä 100ml enemmän. Kiinteät aloitettuamme paino alkoi hieman nousemaan, sillä oli välillä jo laskusuunnassakin. Tämäkin lääkärin mukaan johtui lääkityksestä, joka voi viedä näläntunnetta. Poika oli pienistä ruokamääristään huolimatta tyytyväinen ja täyden oloinen. Nukkui yöt putkeen, vaikkei juurikaan syönyt mitään. Tällä hetkellä meillä syödään ja paljon. Maitoa menee ainakin 600ml päivässä ja sen lisäksi 2 purkillista sosetta ja 2 lautasellista puuroa. Mielettömän iso harppaus on siis tapahtunut hyvään suuntaan. Toivottavasti noissa ruokamäärissä pysytelläänkin. 

Aivan normaalia elämää siis täysin normaalin pikku vauvan kanssa. Lääkkeistä ei ole ainakaan muita sivuvaikutuksia vielä tullut ja toivottavasti ei tulekaan. Ruokahaluttomuus ja väsymys ovat ainoita tähän mennessä pojallamme esiintyneitä haittoja. Vielä tosin vuosia lääkkeen parissa jäljellä, joten saa nähdä tuleeko matkan varrella lisää vastaan.