Mauri Kunnas, tuo oman lapsuuteni yksi suuri suosikki. Ne kuvitukset ja tarinankerronta ovat jotenkin niin valloittavia ja mukaansa tempaavia. 

Kun mieheni oli tietämättäni liittynyt Mauri Kunnas kirjakerhoon ja laatikkoomme tuli paketti olin kuin pikkulapsi onnesta neliönä. Paketista paljastui kirja: Majatalon väki ja kaappikellon kummitukset ja lisäksi sisustustarroja joissa seikkailivat ihanat hahmot mm. Herra Hakkarainen ja muuta koiramäen väkeä.

Hipelöin sitä kirjaa kuin joku pikku tyttö, joka juuri oli saanut syntymäpäivälahjansa kääreestä. Selailin kuvatkin heti läpi. Taattua Mauri Kunnas laatuahan se oli. LISÄÄ! Ajattelin heti ja kyllä pisteitä ropisi hukkumisriskiin asti P:lle tästä erittäin fiksusta valinnasta.

Mietin kylläkin miksen itse ollut törmännyt lainkaan tuohon kyseiseen kirjakerhoon, vaikka kyllä minit, vaut sun muut ovat tutuiksi tulleita. Ja toki saahan noita kirjoja ostettua kaupastakin, mutta jotenkin hauskempaa (mukavuudenhaluinen kotihiiri kun olen) kun postilaatikossa odottaakin paketti.

Postilaatikkoomme ilmestyi taas eilennä Mauri Kunnas kirjakerholta lappunen, jossa esittelyssä kirjoja. Näpit alkoivat syyhyämään siitä kovasta tahdosta tilata jotain. Ikävä kyllä kirjojen pituus ja pikku M:n ikä ei vielä kohtaa, mutta hyllyssähän nuo säilyvät ja odottavat lukijaansa ja kuulijaansa.

Tänään juuri kirosin P:lle, että miksi ihmeessä Mauri Kunnakselta ei ole tullut mitään valloittavaa selkeästi kuvitettua vauvoille suunnattua lyhyttä kirjaa. Onnekseni myöhemmin vierailin kirjakerhon sivuilla ja törmäsin juuri siihen mitä kaipailinkin. Kirjan nimi on Eläimet ja suunnattu nimenomaan pikku väen käyttöön. Taitaa saada yksi semmoinen kirja meiltä uuden kodin!

Me kyllä ollaan M:n kanssa kurkittu kaappikellon kummituksia, kuvat olivat jo 6kk mieleen ja hetkempä viitsii äitin ääntäkin siinä samassa kuunnella tutkiessään kuvitusta. Tällä hetkellä kyllä kirjasta taitaa syttyä hieman enemmän äiti kuin lapsi.

Yhtenä miinuksena täytyy sanoa tuosta kirjakerhosta, että tilatessani Kunnaksen perhekalenterin petyin hieman kun jostain tutkimattomista syistä saimmekin täysin eri kalenterin. Kunnasta kyllä, mutta Aarresaari nimeä kantava. Huonona palautteen antajana/palauttajana tyydyin sitten siihen mitä tuli. Kalenteri ei tosin itsessään ole pettymys, sillä kuvat ovat aivan ihania ja kalenteri muutenkin kaikin puolin hyvä. Ne ihanat omat sarakkeet perheenjäsenille houkuttelivat tilaamaan sen perhekalenterin.

Eikä paljoakaan auttanut kun vasta näin tämän Kahvia, kiitos! nimeä kantavan blogin ihanan postauksen, jossa tämä sarakkeilla varusteltu kalenteri komeili: http://www.lily.fi/blogit/kahvia-kiitos/perhekalenterin-neljaskin-sarake-varattu

Onkin kai pakko hommata tuo kuitenkin. Eipähän ainakaan lopu tila kesken kun on kaksi kalenteria.

Vielä palaan tähän kirjahommaan sen verran, että jos olet Mauri Kunnaksen tuotannon ystävä, haluat kirjoja postilaatikkoosi + hyödyntää jäsenetuja niin suosittelen lämpimästi: http://www.kunnaskerho.fi/etusivu/

Mitä mieltä Kunnaksen kirjoista?