Uhmaikä?l Ajattele näin:

Huutaminen, äänihuulet vahvistuu, eikä se jaksa koko päivää huutaa, eihän?

Lelujen heittely, heittokäsi paranee.

Vessapaperin silppuaminen, oppii jakamaan suuremman palan moneen hyvin hyvin hyvin hyvin pieneen osaan.

Ovissa roikkuminen, testaa oviemme kahvojen kestävyyttä.

Tavaroiden levittäminen, kaikki on kivasti valmiiksi esillä, mitään ei tarvitse etsiä.

Valojen rämppääminen, muistaa kaikki kodin katkaisijat ja osaa käyttää niitä vaikka unissaan.

Ei sanan hokeminen, muistuttaa itseäkin siitä ettei kaikkeen tarvitse vastata kyllä.

Jos positiivinen ajattelu ei onnistu ja tilanne riistäytyy käsistä:

Etsi lähin mahdollinen avoin ikkuna (muista varmistaa pudotus) ja pakene.

Lukittaudu siivouskomeroon ja laske vähintäänkin tuhanteen.

Laita korvatulpat ja nauti yksi kupillinen kahvia hiljaisuudessa.

Avaa telkkari ja toivo, että sieltä tulee joku lasta tyydyttävä ohjelma.

Sano miehellesi: ”Sun vuoro” ja livahda ulos.

Jos ei ole miestä, toivottavasti naapuruus-suhteet ovat kunnossa!

Terveisin: Väsynyt uhmiksen äiti