Toinen luukku
2. luukku
Päivä hujahti nopsasti.
Tosin ihme, sillä vietin pikku M:n päiväuniajan tasaperseelläni sohvan nurkassa.
Muuten ollaan oltu vain ja ihmetelty. Esim. sitä, että pikku M päätti sitterissä ettei nojaa vaan nouseekin istumaan. Ja kyllä se vain hirvittää ihan perkeleesti kuinka nopeaa tuon lapsosen kehitys on. ”Ei enää kauaa niin menee hirveää vauhtia” totesi vaarikin yhtenä kertana käydessään kun niin valmiudessa tirppana tönötti vatsallaan peiton päällä lattialla. EI VIELÄ! Sisimpäni huutaa. Minun vaava.
Lupailin eilen että tänään askartelen jotain.. joo’o.. tosiaankin. Jotain.
Luomukset ovat kuin ala-aste ikäisen kuvaamataidontunnilla tehty harjoitus, tosin varmasti hienompia luomuksia lapset saavat aikaan!
Kävin yhtenä päivänä Satumaa nimisessä lahjatavarapuodissa, joka loppuu tämän kuun lopulla, kiitos Robinhoodille, joka ajaa ihanat pikkupuodit konkurssiin!
Sieltä tarttui jotain järkevääkin mukaan, mutta sieltä sai napata mukaan lähes ilmaiseksi lahjapusseja, joissa säilytyksen jälkiä ja saumat hieman pettäneet. Nappasin pari pussia kotiin. Keltaisesta tein tänään tähtiä ja punaisesta ajattelin myöhemmin askarrella ”joulupalloja”. Ja jos kotona niitä sopivaa ikäluokkaa olevia lapsia löytyy tällainen yksinkertainen touhuaminen on varmasti omiaan! Itse halusin jotain puuhaa enkä siis odotellut P:n lapsia tekemään.

Tuommoiset, kuten huomaa ei ehkä raattisi kenellekään enää lahjoja noissa antaa. Tässä tarkoituksessa niitä ei kukaan niin tarkkaan katsele, toivottavasti! Paitsi tämän postauksen jälkeen nenät on heti kiinni erittäin huolimattoman jäljen tarkastelemisessa, auts.

Sitten ”purkasin” lahjapussin. Avasin saumat ja irrotin nauhat. Ei mitään sen ihmeellisempää, sopivan helppoa tälle päälle!

Sitten leikkasin palan lahjapussia ja piirsin toiselle puolelle kaksi tähteä. Mallin tähdestä tulostin suosiolla netistä, ei vaan ikinä onnistu itse piirtämää, sakarat ova aina ihan erilaisia. Eli sieltä mennään edelleen mistä se pirun aita on matalin.

Sitten leikkasin tähdet irti. Ja jämäpalasilppua en heittänyt pois. Ajattelin keksiä niille vielä myöhemmin jotain käyttöä.

Seuraavaksi liitin kaksi leikkaamaani tähteä liimalla ja painoin joulupussista irroittamalleni nauhalle paikan rei’ittimellä. Liimaa tähdesssä, lähti myöhemmin ihan rapsuttelemalla pois. Reiän sijaan nauhan olisi voinut liimata tähtien väliin. Itse ajattelin, että voi sitten käyttötarkoituksen mukaan vaihdella erilaista tai eripituista nauhaa, joten siksi tämä ratkaisu.
Seuraavaksi siten mietin, että mitäköhän hittoa näilläkin oikeasti tekee? Mihin tuommoisia muka laittaa. No, testailin ja totesin voivani ujuttaa pikku tähtösiä lähes mihin vain. Mieli ku vitusta.

Jos noita muutaman jouluna ripustaisi ruokailuhuoneen lamppuun, kivasti kävi auringonvalo tollaseen kiiltävään materiaaliin.

Tuskimpa tulee kynttelikköön mitään ylimääräistä ripusteltua, mutta yksinkertaisempaan sopisi tuomaan vähän piristystä.

Ja kaikki pienet kahvat ja nupit, jotka omasta mielestä kaipaa jotain. Tällä tavalla tulevat enimmäkseen meillä olemaan käytössä. Myös ikkunoille roikkumaan, pitempi naha vaan tai esim. siima.

Eli sellaset oli mun helpot ja nopeat joulutähdet. Idioottivarmat, onnistuminen taattu. Ensimmäiset askartelut muutamaan vuoteen ja vanhat lahjapussitkin tulivat uusiokäyttöön.
Joulukuun toisen päivän lopuksi pikku M muistutti äitiä iltavellin ajankohdasta ja nauratti meitä repimällä peittonsa niin, että näytti kuin olisi kääriytynyt siihen. Kiva että huolehtii, pitäis vaan jonkun ihan muun tässä vaiheessa! Taas se tuttu ja turvallinen p**** äiti.

Helppoja askarteluvinkkejä otetaan vastaan?