Tähän on tultu

Valo tunnelissa on vastaantuleva juna.

Viisi sekuntia kesti loman vaikutus. Ennen oli paremmin. Pidin neljän päivän loman. Matkustin vieraille maille. Savossa maalasin huoneen, pelasin Afrikan tähteä nelivuotiaan kanssa, saunoin puulämmitteisessä saunassa, tapasin alkuasukkaita, söin maukasta ruokaa, keskustelin. Työn paskiainen unohtui, sähköpostit jätin lukematta ja vain nautin letkeästä menosta. En silti Savoon muuttaisi.

Seinien maalaaminen oli perin terapeuttista. Konttorirotta, bittien orja, teki kerrankin konkreettista työtä. Eniten ihmettelen sitä, etten saanut lihaksia kipeäksi. Niinpä. Ei ole lihaksia mitä kipeyttää. Kieli keskellä suuta tuhersin pohjamaalia kuin mestari muotokuvaa. Maalailun päälle kotitekoisia pinaattilettuja ja joulutorttuja itse tehdyllä omenahillolla. Maailmanparantamista maalatessa ja saunoessa. Saunan päälle kirkkaan tähtitaivaan tuijottamista. Otava on tuolla. Kauas on kirkas matka. Sängyssä silmät kiinni, syvässä unessa alle kymmenessä sekunnissa. Aamulla silmät auki pirteänä muksun herättäessä vieraan joulukalenterin avausta varten. Aamupalan jälkeen suti käteen, päivän päätteeksi saunapuhdas keho mieleltä puhtaaksi nauramalla. Liian nopeasti piti palata kotiin. Töihin.

Aamulla töihin. Kone auki. Sähköpostissa käsittämätöntä sössötystä. Pelkästään aiheissa. Pitääkö nämä lukeakin? Vastaan ensimmäiselle ”ei ole kerrottu, minun piti tehdä, ihan sama”. Eniten vituttaa kaikki. En jaksaisi panikoivia byrokraatteja enkä antidelegoivia johtajia, jotka päättämisen lisäksi haluavat itse tehdä kaiken. Taivaanrannanmaalarijohtajat vielä. Tekee mieli ottaa kenkä pois jalasta ja lyödä sukalla. Hei, tehdään kuution muotoinen pallo, joka näyttää kartiolta. Joo! Ja sitten mainostoimisto tekee niiiiiin… Mahtavaa! Tää on niin loistava idea. Puristukseen joutunut asiantuntija työntää etusormen nenään ja kääriytyy henkisesti sikiöasentoon. Vitut ole loistava idea. Lounas on parasta työpäivässä.

Positiivista on se, että herätessä ei ole päivä pilalla. Jonain päivänä on ja silloin pidän huivista kiinni. Sanon itseni irti ja kävelen takaisin pimeyteen. Pitäkää totinen leikkinne, jossa tärkeintä on päteä mahdollisimman kovasti. Minä, minä, minä, minä, minä, minä. Menen kotiin, keitän kahvit. Hengitän syvään, olen vapaa.

Herään päiväunilta ja mietin riittääkö rohkeus lähteä pois. Unessa riittää kaikki. Mitä siinä menettäisi? Hyviä työkavereita. Lounaan. Uusien ratkaisujen löytämisen. Kahvin juomisen seurassa. Onnistumisen ilon. Säännöllisen tulon. Vakituisen työpaikan. Aikuisen päivähoitopaikan. Saisin tasapainon ja epävarmuuden. Pelkuri mitään tee, haaveilee korkeintaan.

Kommentit (0)
Rekisteröitymällä Lilyyn kommentoit kätevämmin ja voit perustaa oman blogin. Liity yhteisöön tästä.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät merkitty *