Rimakauhua ja rakkautta

mukit.jpg

Parisuhteissa onnistuminen ei ole koskaan ollut vahvuusalueeni. Ensimmäisellä kerralla yritin pelastaa alkoholistin ja toisella kerralla antauduin toisen hallittavaksi hukaten itseni. Nyt olen ottamassa ensiaskeleita uudessa parisuhteessa, jossa vierelläni on tasapainoisin ja ”normaalein” ihminen kenen kanssa olen ikinä seurustellut. Se on HIRVITTÄVÄN pelottavaa! Pelkään, että minussa on kuitenkin jokú sisäinen geenivirhe ja onnistun tavalla tai toisella pilaamaan kaiken. Tasaisin väliajoin kierin unettomana sängyssä ja kertaan mielessäni kaikkia niitä minun  puutteitani ja vikoja, jotka aiempien parisuhteiden loppukriiseissä on syljetty päälleni.

Yön pimeinä tunteina saan itseni ajoittain aivan paniikkihäiriön partaalle listatessani mielessäni kaikkia asioita joissa voin kompastua! Kuitenkin, kaikista kehittämistäni kaaosteorioista huolimatta olen päättänyt, että tällä kertaa onnistun, sillä vierelläni on ensimmäiatä kertaa ihminen, jolle uskallan päivän valjettua  kertoa pimeässä vaanivista kummituksistani ja möröistä, ja on hienoa huomata, että hän osaa karkoittaa ne pois!

Ellu

 

Kommentit (2)
  1. Wau, onneksi olkoon! Hienoa kuulla, että tästä voi ”päästä kunnialla eteenpäin”:)

    t.Ellu

     

  2. Hyvä päätös, mutta vaikea. Onnistut kyllä, jos tahtotilasi on sopiva ja uskallat avata ajatuksesi vastapuolelle juuri niin kuin ne ovat. Omat heikkoudet ja pelot avaamalla on onnistumisen mahdollisuudet. Pidä itsestäsi ja opettele nauramaan ja hyväksymään heikot puolesi. Anna toiselle lupa tukea ja ymmärtää.

    Nimimerkillä: Puolen vuoden päästä naimisiin normaalin miehen kanssa, jonka kanssa tein kaiken tuon jota sinullekin suosittelin.

    Kannattaa rakastaa, kannattaa sallia räkä ja roiskeet ja kannattaa söpöillä.

Rekisteröitymällä Lilyyn kommentoit kätevämmin ja voit perustaa oman blogin. Liity yhteisöön tästä.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät merkitty *