Sofi Oksasesta ja Virosta

Mä en käsitä miten Mies jaksaa leikkiä, riehua ja puuhailla Mun Tytön kanssa, kun omat lapset on poissa. Musta se on tosi tosi hienoa, mutta en tiedä miten itse pystyisin siihen. Siis kyllä mäkin olen ajatellut, et jos Mun Tyttö menisi joku ilta jonnekin hoitoon tai joku tulisi meille illaksi, niin voitaisiin mennä isojen lasten kanssa leffaan, mut se on vaan yksi ilta. Nyt puhutaan kuitenkin tosi pitkästä ajasta. Kysyinkin Mieheltä tänään, et onko sillä jo lapsia ikävä, koska niillä lisääntyneistä puheluista päätellen on, ja kyllä sillä kuulemma vähän on, mut ei kuitenkaan ihan kauheesti. Mä olin kuolla ikävästä kahden yön jälkeen. Niin sitä ihmiset tottuu erilaisiin tapoihin.

Me ollaan vietetty vaan lomaa, ettei mulla oikeestaan oo mitään kerrottavaa. Tai siis mitään ei oo tapahtunut. Paitsi et mun pitäisi opiskella, mutta en oo tehnyt niin. Mulla tulee ihan todella kiireinen ensi viikko siitä syystä. Mulla on ollut koko kesä aikaa ja viimeisellä viikolla pitää sit pusertaa hulluna. Miksi aina näin?

Ja sitten mä luin ihan hirveen hyvän kirjan. Sofi Oksasen Stalinin lehmät. Mä olin päättänyt, etten lue yhtään sen kirjaa, koska olin päättänyt, etten tykkää niistä, koska en tykkää Sofi Oksasesta. Sit tuli Puhdistus ja mun oli pakko lukea se. Mua ei yleensä Finlandiat tai muut palkinnot hetkauta, mutta mulle vaan tuli tunne, että mun on IHAN pakko lukea se. Siis se tunne oli niin vahva, että ostin sen pokkarin ja ahmin sen yhden viikonlopun aikana, mikä on ihan hyvä saavutus, jos on 1,5-vuotiaan yksinhuoltajaäiti. Ja mun reaktio oli, et ei helvetti se nainen osaa kirjoittaa. Se osaa kirjoittaa niin hyvin, että vaikka mä kuinka inhoisin sitä (en siis tunne Sofi Oksasta henkilökohtaisesti), niin mun on pakko myöntää, että se osaa kirjoittaa. Ja nyt aina luen kaikki sen haastattelut innolla ja yritän muistaa, etten pidä siitä.

Ja kaiken lisäksi mua on viime vuosina kiinnostanut Viron historia ihan tosi paljon. Ja Viro noin muutenkin. Jos mulla olisi aikaa, niin menisin jollekin alkeiskurssille. Ja mä haluaisin mennä Tallinnaan, koska mä haluan niitä kakkuja. Me ollaan aina ostettu sieltä kakkuja, pullaa ja keksejä. Oltiin pidempi jakso Virossa pari vuotta sitten ja mä suunnilleen elin valkosipulileivillä ja kakuilla, erityisesti sillä yhdellä, jonka nimeä en muista. Et sieltä kannattaa oikeesti ostaa muutakin kun piraattikopiota ja viinaa. Muutenkin sellainen viinaturismi ja asenne, millä Viroon yleensä mennään on aina ärsyttänyt mua. Siis tottakai mäkin tuon sieltä halpaa viinaa ja jos menisin naimisiin tai mulla olisi muut bileet, niin ehdottomasti hakisin juomat sieltä, mutta sellanen kännissä örveltäminen ja huono käytös ärsyttää mua. Saa paljon enemmän irti, kun sinne menee selvinpäin ja vähän erilaisella asenteella. Ja vielä enemmän saa irti kun lähtee oikeesti Tallinnasta pois ja menee muuallekin kun Pärnun kylpylään. Tiesittekö esim. et Virosta on tosi vaikee saada valmista äidinmaidonkorviketta. Tai siis saa, mutta vaan isommista kaupoista. Jauhetta saa helpommin, mutta siellä on lastenruokavalikoimasta päätellen tapana juottaa lapsille jotain teetä tms.

Siinä päivä Viroinfo ja nyt siirryn toisen Oksasen kirjan pariin, koska mulla ei pitänyt olla mitään kerrottavaa. Hyvää viikonloppua! 🙂

 

 

 

 

 

Suhteet Oma elämä Kirjat Matkat