Jatkoa alustukseen ja vähän nykytilanteesta

Noniin, heippa taas!

Viime postauksessa jäätiin siihen, kun aamusti olin herännyt herra täydellisen vierestä ilman muistikuvia illasta. Ajattelin selvinneeni kyseisestä henkilöstä annettuani yhden yön kanssani. Vaan väärässä olin, herra täydellinen oli vasta päässyt vauhtiin. Seuraavan illan saapuessa puhelimeni piippaa, herra täydellinen laittaa viestiä ”voisin kutsua itseni kylään”. Hieman vastahakoisesti vastaan myöntävästi ja hieman tämän jälkeen herra täydellinen saapuu paikalle. Noin kaksi sekuntia herra täydellisen saapumisen jälkeen yllätysmies laittaa minulle viestiä jos tahtoisin hänet viereeni yöksi. ”Voi perkele, miks mun piti ottaa tuo yksi tänne” ajattelen itsekseni kun hampaat irvessä joudun kieltäytymään yllätysmiehen tarjouksesta. 

Oletan kuitenkin että herra täydellinen poistuisi pelipaikoilta hieman myöhemmin saman päivän aikana, kuitenkin hän jää yöksi ja seksi ei ollut kovin kummoista. No päätin antaa mahdollisuuden herra täydelliselle tästä huolimatta. Hän jatkaa tästä eteenpäin lähes joka ilta pommittamalla viesteillä joissa kyselee, josko voi tulla viereeni yöksi. Myöhemmin viestit muuttuvat äänensävyyn ”Mä tuun nyt sinne”. Seksi herra täydellisen kanssa alkaa parantua, hän alkaa oppimaan mistä pidän sängyssä ja mikä toimii. 

Tilanteen jatkuttua noin puolisen vuotta ja mysteerimiehen kadottua lähes kokonaan kuvioista, herra täydellinen uskaltautuu kysymään minulta josko haluaisin olla hänen tyttöystävänsä. Yritän vakuutella, että en todellakaan ole tyttöystävämateriaalia ja etten sovellu parisuhteeseen. Herra täydellinen ei kehotuksistani huolimatta ota kuullakseen ja yrittää seuraavana viikonloppuna uudestaan. Kyselen, että lieneekö se kannattavaa ja tietääkö hän mihin on ryhtymässä. Kaikesta huolimatta herra täydellinen on edelleen sitä mieltä, että tahtoo kanssani parisuhteeseen. 

Ensimmäiset ajatukseni humalan huuruisen illan jäljiltä ”voi ei, olenko mä nyt parisuhteessa? toivottavasti tuo ei muista”. Kuitenkin herra täydellinen muistaa kyllä edellis illan tapahtumat ja on tyytyväinen saavutuksestaan. No eikai tilanne nyt niin huono voi olla. Pikkuhiljaa herra täydellinen rupeaa esittelemään minua ystävilleen ja kaikki vaikuttaa olevan hyvin. Itseasiassa huomaan viihtyväni tyypin seurassa. Hän on hauska ja omaa yhtä omituisen huumorintajun kuin minäkin ja seksistä on tullut lähes taivaallista. 

Jonkun aikaa menee, hän esittelee minut perheelleen. En pelkää mitään enempää kuin perheenjäsenten tapaamista ”mitä jos ne ei pidä minusta? onko ihan pakko?”. Kuitenkin herra täydellinen saa minut vakuutettua, ettei ole syytä huoleen. Kauhun sekaisin tuntein minä olen esittäytynyt herra täydellisen perheelle. Vaikuttavat ihan tavallisilta ihmisiltä, mutta ovat hieman pelottavia enkä osaa olla oma itseni heidän ollessaan paikalla. Mietin jatkuvasti teenkö jonkun etiketti virheen, käyttäydynkö epäsopivasti, miten minun kuuluisi vastata juuri esitettyyn kysymykseen. Hänen perheensä on niin muodollisen oloinen verrattuna omaani.

Pikkuhiljaa herra täydellinen rupeaa tuomaan omia tavaroitaan asuntooni ja annan hänelle avaimen sekä varaan autopaikan pihalta. Kaikki vaikuttaa sujuvan hyvin. Meillä on täydellinen parisuhde, emme juuri riitele ja meillä on hauskaa yhdessä. Kumpikaan ei niin välitä mennä turhiin kissanristiäisiin vaan mielummin keksimme jotain parempaa tekemistä. 

Nykytilanne: Tinder laulaa puhelimessani, selaan läpi vanhoja miehiä joiden kanssa hommat ovat jääneet kesken. Olen muunmuassa ottanut kuvioihin suden, susi on mies jonka kanssa kävin aikoinani muutaman kerran kahvilla, mutta ei sen kummempaa. Susi ei sytyttänyt minua ihmisenä, hän oli liian tavallinen jollakin tapaa. Hän matkustelee paljon ja työskentelee johtotehtävissä. Suden lisäksi kuvioissa on Diesel joka on itseäni useita vuosia nuorempi, enkä ole vielä ihan päättänyt mitä teen hänen kanssaan. Olen viettänyt yhden viinan huuruisen illan sängyssä dieselin kanssa, mutta en sen enempää. 

Olen välissä ehtinyt kokeilla ”deittailla” jos niin voi sanoa useampaa miestä, mutta mikään ei tunnu kolahtavan ja päässäni pyörii vain herra täydellinen. Pikkuhiljaa olen alkanut unohtamaan herra täydellisen (vaikka hänkin pyörii edelleen kuvioissa mukana), mutta uutta täydellistä tapausta ei tunnu löytyvän ainakaan lähipiiristä. Todella moni viimetilanteideni miehistä päätyy pikemminkin kaveriasteelle joita voi tarpeen tullen käydä panemassa, mutta en koe kenenkään vielä olevan sellainen jolta olisi pakko saada. 

Susi palasi alkuviikosta ulkomaan reissultaan taas ja hän tuli käymään kotonani kahvilla. Hän on muuttunut jollain tapaa, koska koen hänet mielenkiintoisemmaksi kuin aiemmin. Puhuimme lähiaikoina myös uudestaan tapaamisesta, ennenkuin hän lähtee taas bisnesmatkalle. Saattaa olla, että teen hänen kanssaan enemmänkin kuin juon pelkkää kahvia.

Olen myös viimeaikoina jutellut Flamingon kanssa paljon puhelimessa, usein hän soittaa minulle aamuisin kun olen matkalla töihin. Flamingon löysin tinderin ihmeellisestä maailmasta ja nauroin hänen vastauksilleen jonka jälkeen vaihdoimme numeroita. En ole ikinä nähnyt kyseistä henkilöä ja olenkin vasta nyt ruvennut edes katsomaan kuvista minkä näköinen ihminen on kyseessä ja mielenkiintoni on herännyt.

 

Palataan taas

XOXO, Seinäruusu