Ladataan...
Rakkautta & Mamarkiaa

IVALOn rahoituskierros on pian päättymässä ja osakkeita voi ostaa vielä viikon ajan. Yhden osakkeen hinta on 223€ ja sillä pääsee osaksi tätä edistyksellistä markkinapaikkaa, joka yhdistää kuluttajat suoraan eettisesti tuotteita valmistaviin muotibrändeihin. Olen seurannut IVALOa sen lanseerauksesta lähtien ja on ollut kiinnostavaa nähdä, miten sisältöä on rakennettu. Suosin ehdottomasti ostospaikkoja, joista tiedän, että kaikki myytävät tuotteet ja niiden valmistajat on valittu tarkkojen eettisten kriteerien mukaan. Asiakas pääsee helpolla, kun myyjään voi luottaa ja parhaimmassa tapauksessa se pystyy tarjoamaan myös asiakkaalle täysin uusia ja häntä kiinnostavia brändejä. Pelkästään eettiseen valikoimaan perehtynyt palvelu on myös äärimmäisen helppo paikka ohjata esimerkiksi sukulainen, joka haluaa ostaa lapselleni lahjoja. 

Rahoituskierroksen avulla aloitetaan ostavien asiakkaiden hankinta ja myynnin kasvattaminen. Nopeaa globaalia laajentumista tarvitaankin, sillä IVALOlla on tällä hetkellä vielä etulyöntiasema tällä kasvavalla markkinalla. Tulevaisuudessa IVALOn osakkeilla on toivottavasti arvoa myös sijoitussalkussa. Itse lukeudun näissä hommissa vielä aloittelijaksi, ja rahastoissa ja sijoituksissa on vielä paljon opeteltavaa tulevaisuudessa. Joukkorahoituksissa olen kiinnostunut kohteista, jotka edustavat sekä omaa arvomaailmaani, että mielenkiintoista innovaatiota. On myös hienoa tukea rahoituksen kautta jonkun toisen unelmaa ja mahdollisesti hyötyä siitä myös itse lopullisen tuotteen muodossa. Samalla voi itse kokea olevansa mukana jossakin merkityksellisessä. 

Millaisia perusteita teillä on lähteä sijoittamaan joukkorahoituksiin? 

 

Lue myös:

Ajatukseni kun IVALO lanseerattiin

 

INSTAGRAM / FACEBOOK / BLOGLOVIN'

Ladataan...
Rakkautta & Mamarkiaa

Muutosta on pian kaksi viikkoa, mutta olohuoneemme näyttää edelleen siltä, että muuttokuorma olisi kannettu sisään eilen. Joulukuun puolivälissä aloitettu, monia takaiskuja kohdannut pieni pintaremontti uudessa kodissa päättyi (tai ei se vielä ole edes päättynyt) siihen, että lattian toimitus viivästyi lähes viikolla, kun lankkujen viimeistelykoneen moottori hajosi juuri meidän parkettia tehdessä. Lopputuloksena asensimme raakapuista lankkuparkettia vuorokautta ennen muuttoa, ja valmiiden huoneiden lattian pintakäsittely oli käynnissä vielä, kun muuttofirma ajoi kaksi täyteen pakattua autoa pihaan. Tavarat muutettiin olohuoneeseen, lapsi lähetettiin mummolaan evakkoon, ja viikonloppu rakennettiin lattiaa toiseen makuuhuoneeseen sekä vaatehuoneeseen. Tällä hetkellä uudessa kodissamme ei ole ovia, saati listoja, ja eteisen laatat ovat edelleen saumaamatta. Eteisen kaappeihin ja varastoon on pakattu työkaluja ja muuta remontin tarviketta, ja vaatehuoneen säilytysjärjestelmä on saatu tekeille vasta nyt lattian jälkeen. Vaatteita, varastoitavia lastentarvikkeita, siivoustarvikkeita ja muuta vapautuvaa säilytyspaikkaa kaipaavia tavaroita majailee edelleen laatikoissa ja pussukoissa. Olen yrittänyt esittää olevani pikkuhiljaa-ihminen, mutta todellisuudessa en ole sitä lainkaan.

 

 

Muuttopäivän jälkeen tärkein asia oli saada Fridan huone valmiiksi, jotta hän saisi mahdollisimman hyvän kokemuksen muutosta palattuaan parin päivän evakkoreissulta. 3-vuotiaan oli alunperinkin vaikea käsittää sitä, missä isä oli, kun vietti illat ja viikonloput remontoimassa, ja sitä miten ihmeessä kaikki tavarat päätyisivät johonkin mitä kutsutaan uudeksi kodiksi. Fridaa odotti oma huone, joka oli tapetoitu hänen valitsemallaan tapetilla, ja jossa oli kaikki tutut tavarat ja lelut. Lopullisesta sisustuksesta ei tietenkään voi vielä edes puhua, mutta verrattuna meidän makuuhuoneeseen, jossa ei samaan aikaan ollut edes lattiaa, se oli paljon. 

 

 

Televisio, internet ja pesukone eivät toimi vieläkään, eikä meillä ole edes verhoja, mutta oikeastaan ne ovat olleet aivan toissijaisia asioita. Huolimatta siitä, että pyrimme joka ilta puolilleöin tyhjentämään ja järjestämään olohuonetta sinnikkäästi täyttäviä laatikoita ja pussukoita, tuntuu etteivät ne vähene mihinkään. Ja minä kun luulin, ettei meillä ole paljoakaan tavaraa!

Vaikka takaiskuja reilun kuukauden aikana oli aina kolarista lattian toimituksen viivästymiseen, ja aiemmin huonosti tehtyjen pohjatöiden hidastavasta vaikutuksesta aina lupautuneiden remonttiapujen ohareihin, onnea oli lopulta ystävät, jotka auttoivat viimeiseen asti. Tulivat kilometrien takaa ja järjestivät lapset hoitoon, viipyivät yömyöhään ja jopa remontoivat kanssamme ensimmäistä kertaa. Vain jotta saavuttaisimme päämäärämme, lapselle turvallisen kodin. Onnea oli myös se, että otimme muuttofirman. Se oli oikeastaan täysin selvää alusta lähtien, sillä kerran aiemmin muuttofirmaa käyttäneenä tiesimme, kuinka paljon se helpotti muuttopäivää. Nyt, ensimmäisestä kokemuksesta oppineena, olin fiksumpi valinnassa. Laskin lopulliset kustannukset toisistaan täysin eroavista tarjouksista, ja huomioin ahtaat kadut, ja niistä johtuvien kantomatkojen vaikutuksen kokonaisaikaan. Onneksi valitsin muutolle urakkahinnan tuntipalkkion sijaan. Näin muutolle ei tullut lisähintaa edes silloin, kun ymmärtäväiset muuttomiehet odottelivat lattian valmistumista ja suojaamista. 

Koska Allu hoiti remontin ja asiat uudessa kodissa, minun vastuullani oli hoitaa vanha koti ja pakata tavarat muuttoa varten. Onneksi sain äitini apuun, sillä jouduin muuttoviikolla sairaslomalle takykardisten oireiden vuoksi. Olen kokenut vuosia sitten samanlaisia oireita kehoni ollessa hälytystilassa, jolloin sydämeni alkaa hakkaamaan ihan yllättäen ja pulssi saattaa hakata kahta sataa reilun tunnin. Raskauden viimeiselle kolmannekselle ajoittunut, monia stressaavia vaiheita ja aikatauluja vaatinut muutto oli selvästi liikaa keholleni, vaikka mieli ei sitä halunnutkaan myöntää.

Tavarat ovat siis edelleen levällään, mutta onneksi ne on nyt yhdessä paikassa. Me olemme yhdessä uudessa ihanassa kodissa. 

 

Palataanpa materiaali- ja sisustusratkaisuihin myöhemmin!

 

 

Lue myös:

Uusi vuosi, uusi koti!

 

INSTAGRAM / FACEBOOK / BLOGLOVIN'

Ladataan...
Rakkautta & Mamarkiaa

 

Olen halunnut välttää äitiysmallistojen vaatteita kahdesta syystä, rahan käyttäminen lyhyen ajan tarpeeseen ei ole kestävää kulutusta, ja mallistojen vaatteet eroavat omasta tyylistäni lähes totaalisesti. Olen ehdottomasti housu- ja setti-ihminen. Pelkästään tästä syntyy ristiriitoja äitiysajan pukeutumiseen. Tykkään housuista, joissa on yksityiskohtia. Korkea vyötärö, vöitä, leveitä lahkeita ja reiluja siluetteja. Äitiyshousut ovat taas lähes poikkeuksetta kapeita strech-farkkuja ja leggingsejä. Leveät mallit, joita joistakin nettikaupoista bongailin, on valmistettu ohuista materiaaleista, joilla ei talven pakkasilla tarkene. Edes se, että äitiyshousut voi kierrättää kirpputorilla seuraavalle käyttäjälle ei innosta tarpeeksi ostamaan jotain väliaikaista. 30-40€ housuista saa ehkä vain 3€ takaisin. Mekkoja on toki helppo löytää tavallisistakin mallistoista ja ne olivatkin suosikkejani edellisessä raskaudessa, kun raskauden viimeiset kuukaudet osuivat kesään. 

 

 

Koko talven kestävään raskauteen halusin ehdottomasti löytää villakankaiset housut ja ohuen toppatakin, jonka voi pukea minkä tahansa takin alle lämmikkeeksi. Tavallisten mallistojen housut ovat mahdollisuus silloin, kun vyötäröllä on kuminauha, joka ei ole liian kireä. Vyötärön korkeus tulee olla joko korkea tai matala, jotta housut istuvat joko vatsan alle tai päälle. Ja se toivomani villakangas. Ei ollut kovin helppo tehtävä, mutta onneksi bongasin Vestiariumin Amsterdam-housut Nudgesta. Vatsan alle asettuva vyötärö, kuminauha joka ei kiristä vielä 29. raskausviikollakaan, kaunis tilaisuuteen kuin tilaisuuteen sopiva nilkkapituinen malli ja materiaali ohutta 100% villaa. Ostin housut normaalin kokoni mukaan, joten housut pysyvät käytössäni vielä raskauden jälkeenkin. Nämä seikat, sekä alhaiset pesukulut ja eettiset arvot huomioiden 179€ maksavat housut eivät tunnu lainkaan pahalta ostokselta. Housujen kanssa olen pitänyt erilaisia cahmereneuleita ja myös mekkoja. Vaatteita, jotka löytyivät kaapista jo ennestään. 

Koska pidän väljistä oversize leikkauksista myös takeissa, niiden mahtuminen vauvavatsan päälle ei juurikaan ole ollut ongelma. Kevytvanutakin avulla vuorittomista villakangastakeistakin voi taikoa kylmiin pakkaspäiviin sopivia lämmikkeitä. Harmikseni en löytänyt sopivaa kevytvanutakkia tavallisista mallistoista, joten tässä tein poikkeuksen tilaamalla sen H&M:n äitiysvaatemallistosta. Toivon, että voin käyttää takkia vielä myöhemminkin, vaikka en tarvitsisikaan raskausmitoitusta. 

 

 

 

Muita raskausaikaan sopivia, normaalien mallistojen vaatteita, ovat olleet Aboutin neulemekko (merkillä on monia ihania, myös raskausaikaan sopivia vaatteita), &Other Storiesin neulehousut ja COSin haalari. Raskauden aikana olen ostanut lisäksi kaksi Marimekon mekkoa, toisen kirpputorilta ja toisen myymälästä. 

 

Mitkä ovat olleet teidän parhaat vaatelöydöt raskausaikaan?

 

Lue myös: 

Tyylini kulmakivet

 

 

INSTAGRAM / FACEBOOK / BLOGLOVIN'

Ladataan...
Rakkautta & Mamarkiaa

Kaupallinen yhteistyö : Kideco

 

 

Aina välillä ystäväpiirissä ja facebook-ryhmissä kysellään vinkkejä siihen, mistä voisi löytää ekologisia leluja, tai kuinka sukulaiset saataisiin ostamaan jotain muuta, kuin muovisia, paristoilla toimivia leluja. Saatan olla vaikea tapaus sukulaisille, mutta muutaman vuoden kokemuksella isovanhemmatkin kysyvät jo tarkkaan mitä saa ostaa. Esimerkiksi äitini halusi ostaa Fridalle joululahjaksi nuken, mikä oli ajatuksena aivan ihana tulevaa vauva-aikaakin ajatellen, mutta en vain kestänyt ajatusta muovisesta Baby Born -nukesta, jonka kemikaalikuorma olisi haitallinen paitsi ympäristölle, myös lasteni terveydelle. On tietysti aivan ymmärrettävää, ettei ätini osannut ajatella tätä, mutta hän oli heti mukana, kun kerroin mieluummin etsiväni sopivan luonnonkumisen nuken ostettavaksi. Sama pätee kaikissa muissakin, erityisesti lapsiin kohdistuvissa hankinnoissani. Pyrin etsimään ja tekemään parempia valintoja. Onneksi vaihtoehtoja on tullut koko ajan enemmän, eikä tarvitse tyytyä tuotteisiin, joiden valmistajajätit huutavat isoimmin mainoksissa ja lähettävät lelukuvastoja kotiin. Moniin lasten leluihin ja tarvikkeisiin on olemassa ekologisia vaihtoehtoja. Valveutunut toki saa olla. Usein muovisiin leluihin ja peleihin on esimerkiksi puisia vaihtoehtoja, mutta se, onko puu tuotettu ekologisesti ja onko maalit sekä liimat täysin myrkyttömiä, kannattaa tarkistaa erikseen. Kuluttajaa helpottaa luotettavat erikoisliikkeet ja verkkokaupat, jotka ovat erikoistuneet ekologisiin tuotteisiin. Tällaisissa ostospaikoissa on huoleton asioida, ja niihin on helppo ohjata myös asiaan perehtymättömät, lahjaostoksilla olevat sukulaiset.

 

 

Muovailuvaha on hyvä esimerkki siitä, mitä on helppo ostaa jokaiseen lapsiperheeseen ajattelematta mitä se oikeasti sisältää. Muovia, hajusteita ja väriaineita. Tähänkin on saatavilla parempi vaihtoehto. Ailefo muovailuvaha on ainoa luonnonmukainen muovailuvaha Euroopassa. Se valmistetaan korkealaatuisista ja sertifioiduista ainesosista, eikä sisällä hajusteita tai parabeeneja. Kasvivärit, kuten punaiset hedelmät ja vihreät kasvikset antavat muovailuvahalle värin ja kasviöljyt tekevät siitä pehmeää. Verrattuna mehiläisvahasta valmistettuihin muovailuvahoihin Ailefon muovailuvahoista ei jää lainkaan tahmeaa tunnetta käsiin. Frida nauttii erityisesti värileikeistä ja muovailuvahan leimasimesta, minä innostuin värien marmoroitumisesta ja taiteilin muutaman eläinhahmonkin.

 

 

Yksi uusimmista, pelkästään ekologisia lastentarvikkeita myyvä verkkokauppa on Kideco. Valikoimissa on Ailefo muovailuvahan lisäksi esimerkiksi eKoalan kasvipohjaisesta cashmeresta valmistetut harsot, Hevean luonnonkumiset tutit, purulelut ja kylpylelut, sekä Plantoysin vastuulliset puulelut. Tammikuussa valikoimiin tulee myös Pololon ekologiset nahkatossut.

Kideco tarjoaa lukijoilleni alekoodin tammikuun aikana tehtyihin tilauksiin. Koodilla MAMARKIAA20 saat 20% alennuksen kaikista Kideco verkkokaupan tuotteista. Koodi on voimassa 31.1.2019 saakka.

 

(Muovailuvahat saatu blogin kautta Kidecolta.)

 

Lue myös:

Myrkyttömät välineet taiteiluun

 

INSTAGRAM / FACEBOOK / BLOGLOVIN'

Ladataan...
Rakkautta & Mamarkiaa

Me ostettiin ensimmäinen oma koti!

Keväällä alkanut kuumeinen kohtuuhintaisen vuokrakolmion etsintä päättyi lopulta ensiasunnon ostoon. Onneksi myönnyin Allun järkiehdotukseen edes kokeilla lainaneuvotteluita, sillä lainalupaus taskussa ei kiinnostanut enää katsella ainoatakaan edes kohtuuhintaista 1200-1400€ vuokra-asuntoa. Ai miksi toppuuttelin lainan ottamista? Raskauden lähestyessä ensimmäisen kolmanneksen loppua minulla oli jo vähän kiire päästä asumaan kodissa, jossa olisi kaksi makuuhuonetta. Mielikuvissani etsisimme nimittäin "sitä oikeaa" asuntoa jopa vuoden. Toisin sanoen, asuntoa halutulta alueelta, johon rahamme riittäisi ilman isoja remonttikustannuksia. Lisäksi minua, eikä kyllä sen kummemmin Alluakaan, kiinnostanut ollenkaan omistaminen. Valitettavasti se nyt vain on järkevää näillä vuokrahinnoilla. 

 

 

Lopulta, jälkiviisaana, ihmettelin miksi ihmeessä emme tehneet tätä jo muutama vuosi sitten. En tiennyt lainkaan, että nykyään pankit takaavat 100% lainankin, eli vuosien säästöjä ei tarvitse, jos muut ehdot täyttyvät. Käytännössä saimme siis 250 000€ lainan ostamalla pankin vakuuden helsinkiläisen kolmion vuokratakuun hinnalla. Asumiskustannukset laskevat muuton jälkeen yli 200€ kuukaudessa.

Ensiasunnon ostaminen ei sitten tuntunutkaan lainkaan pelottavalta, vaikka en sitä omistamista ja kammottavan suurta lainaa halunnutkaan. Asunnon etsiminen ja tarjousten tekeminen sen sijaan oli rasittavaa. En osannut ollenkaan varautua siihen peliin, mitä se vaatii. Pitää olla nopea, mutta ei liian innokas. Ei saa luottaa kehenkään, etenkään välittäjään, joka antaa vinkkejä vain turvatakseen omaa osuuttaan ja on tietysti asiakkaansa puolella. Ja ennen kaikkea, pitää pitää pää kylmänä. Yllätys oli myös se, että asunnoista ajetaan tarjouskauppoja ilman, että siitä kerrotaan ilmoituksessa. Sen sijaan, että asunnosta tarjottaisiin vähemmän tai edes sama kuin myyntihinta, siitä tulee tarjota enemmän.

Uusi koti löytyi pari kuukautta ensimmäisen lainaneuvottelun jälkeen. Meillä kävi tuuri, sillä ilmeisesti ostoinnokkuus väheni vuoden loppua kohden, ja saimme aikaa hieroa kauppoja ja pelata myös omaa peliämme. Ei se tuntunut "juuri oikealta", ja ajatus siitä, ettei meillä olisi mitään pakkoa saada juuri tuota asuntoa auttoi. Lähtökohtaisesti tarkoitus oli löytää asunto Oulunkylän tai Käpylän alueelta taloyhtiöstä, jossa isoja remontteja ei olisi tiedossa. Mieluiten myös niin, ettei asunnossa olisi tarvetta remontoida. Kyseinen koti oli meille sellainen, että otetaan se jos saadaan hyvällä diilillä. Sijaintinsa puolesta se kasvattaisi myös arvoaan tulevaisuudessa. Pieni pintaremontti olisi tarpeen, ainakin seinät pitäisi maalata ja lattia vaihtaa. Hyvä pohjaratkaisu ja läpitalon huoneisto hissittömän 50-luvun talon ensimmäisessä kerroksessa olivat toki hyviä puolia, mutta parveke makuuhuoneessa ja liian samanlainen keittiö-olohuone, kuin nykyisessä asunnossa mietitytti, emmekä edes aluksi olleet innokkaita katsomaan asuntoa. Lopulta kuukauden katselun ja tarjousten vaihdon jälkeen myyntihintaa selkeästi alhaisempi tarjouksemme piti, sillä myyjällä oli jo kiire saada asunto myydyksi. 

 

 

Tammikuu eletään nyt täydessä remontin ja muuton mylläkässä. Pieni pintaremontti on paisunut ja teemme valkoisesta laatikosta oman näköistä, persoonallista ja lämmintä omaa kotia. Nähtäväksi jää pilkistääkö ahdistus 250 000€ virheestä helmikuussa, kun asumme siellä, kuten Julia muisteli asunnon ostamisen tunteista. Raskaus-, vauva- ja perheaiheiden, sekä ekologisten valintojen ja kulttuurin lisäksi blogissa tulee jatkossa olemaan myös 50-luvun asunnon remontoimista ja sisustamista. Valitsimme kotiin jo ekologisen lähipuulattian, josta olen aivan innoissani.

 

 

INSTAGRAM / FACEBOOK / BLOGLOVIN'

Ladataan...
Rakkautta & Mamarkiaa

Mietitkö vielä millä voisit ilahduttaa ystäviäsi ja kiittää päiväkodin hoitajia ennen joulua? Tänä vuonna keksin pienet joululahjaideat oman innostuksen kautta. Perheenjäsenet, ystävät ja päiväkodin hoitajat saavat joulupakettiinsa itse tehtyä luonnonkosmetiikkaa. Kävin marraskuussa luonnonkosmetiikkakurssin ja hurahdin näihin herkullisiin ja helppohin resepteihin. Vietimme ystäväni kanssa yhden lauantai-illan (ja yön) tehden vartalovaahtoa, kasvovoidetta, huulirasvaa, kasvojen pesuainetta ja jalkakylpysuolaa. Vielä ennen joulua teen vielä vartalokuorintaa ja jalkakylpysuolaa. Niiden ainekset on niin helppo ja nopea sekoittaa.

 

 

HUULIVOIDE

 

10ml mehiläisvahaa

5g kaakaovoita

5ml kookosöljyä

10ml jojobaöljyä

Eteeriset öljyt:

5 tippaa piparminttuöljyä

TAI

2 tippaa kardemummaöljyä

3 tippaa appelsiiniöljyä

 

Sulata mehiläisvaha, kaakaovoi ja kookosöljy kuumassa vesihauteessa. Lisää jojobaöljy ja sekoita tasaiseksi. Sekoita joukkoon eteerinen öljy. Kaada seos puhtaisiin purkkeihin. Ole nopea, seos alkaa jähmettymään nopeasti!

Huomioi myös, että rasvoja ja etenkin mehiläisvahaa käsiteltäessä välineet kannattaa pyyhkiä välittömästi, kun seokset on annosteltu purkkeihin. Muuten ne jähmettyvät astioihin, eivätkä lähde helposti pois.

 

 

SITRUS-VARTALOVAAHTO

 

25g kaakaovoita

55g sheavoita

45ml kookosöljyä

40ml auringonkukkaöljyä

 

Eteeriset öljyt:

21 tippaa limeöljyä

33 tippaa appelsiiniöljyä

15 tippaa kardemummaöljyä

 

Sulata kaakao- ja sheavoi sekä kookosöljy nestemäiseksi vesihauteessa (seoksen lämpötila ei saa nousta yli 42 astetta). Lisää auringonkukkaöljy ja eteeriset öljyt. Jäähdytä seos pakastimessa. Vatkaa kunnolla jähmettynyt seos sähkövatkaimella kuohkeaksi vaahdoksi. Jaa seos puhtaisiin lasipurkkeihin. Ohjeesta tulee kolme 100ml purkkia.

Käyttö: Levitä iholle heti suihkun jälkeen, jotta ravitsevat öljyt imeytyvät kosteuden mukana ihoon. Voide säilyy noin 3 kuukautta.

 

 

JALKAKYLPYSUOLA

 

1dl käsittelemätöntä karkeaa merisuolaa

Eteeriset öljyt:

Piparminttu

Tea Tree

 

Sekoita kaikki aineet keskenään ja annostele lasipurkkiin.

 

 

Ihanaa joulun odotusta!

 

 

INSTAGRAM / FACEBOOK / BLOGLOVIN'

Pages