2,5-vuotias

Rakkautta & Mamarkiaa

Kaksi ja puoli vuotta.

Siinä ajassa Fridasta on tullut liikuttavan korkealentoisia tarinoita kertova tyyppi, jolla on huikea huumorintaju ja paljon päättäväisyyttä. Juttuihin, joita hän kertoo silmät pyöreinä ja suloisesti välissä maiskuttaen, sekoittuu eri päivinä tarkkaavaisesti kuultuja aiheita ja sanoja. Joskus tarinoista on vaikea saada kiinni niissä risteilevien aiheiden, kuten vettä satavien ikkunoiden, valkotakkisten lintujen ja Prahassa asuvien ystävien, vuoksi. Joskus taas tarinoissa on hyvinkin hieno ja selvä ote. Kuten yhdessä suosikissani:

"Pähkinät on puussa olevia tunteita. Senpä takia ne kuivuu."

Sen lisäksi, että Frida selvästi saa jutun juurensa tarkkailemalla, hän tarvitsee myös tilaa tutustua uusiin asioihin, ihmisiin ja tilanteisiin rauhassa. Tämä on voimakas piirre, jota kuitenkin harvoin ymmärretään yhteiskunnassa, jossa sosiaalisuutta ja reippautta yliarvostetaan. Siksi kärsin joskus tilanteista, joissa lapsen odotetaan heti olevan ok uusien ihmisten tai tilanteiden kanssa. Niissä vaikeaksi tekee myös sen, etten halua joutua sanomaan niistä Fridan kuullen. En sano häntä ujoksi tai araksi, koska niissä on aina tietty leima. Aika, jonka kukin tarvitsee tutuksi tulemiseen ja tottumiseen, on täysin yksilöllinen ja sitä tulee myös kunnioittaa ilman lokerointia. 

 

 

2,5-vuotias Frida haluaa ehdottomasti pukea ja käydä potalla itse. Välillä hän sanoo olevansa epätoiminen vaikka tarkoittaa olevansa omatoiminen. Suosikkiasioita on piirtäminen, ruokaleikit, kirjat, musiikki ja laulaminen, sekä uiminen. Hämmentävän lihaksikkaat jalat ovat tulos hyppimisestä, tasapainoilusta, juoksemisesta ja tanssimisesta. Toista Allua eli hypervilkasta Vaahteranmäen Eemeliä Fridasta ei kuitenkaan ole tullut, vaikka suku sillä pelottelikin jo raskausajasta lähtien. Draamankaarelle aina uskollisena ollut täpäkkä typy ei aina ole lempeimmästä päästä, mutta toisaalta sen myötä kiinnostus vahvistaa omia kasvattajan taitojani on voimistunut. Frida ottaa muut huomioon, on kohtelias ja muistaa harjoiteltuja asioita yllättävän nopeasti. Esimerkiksi "Mene pois" -huuto muuttui päivässä "Saisinko tilaa" -pyynnöksi. Sen sijaan ihan ilman harjoittelua olen alkanut saada "Onpa ihana nähdä sua äiti!" -halauksia. Se on tietysti super suloista. Herkkyys reagoida muutoksiin on näkynyt erityisesti väsymyksenä ja univaikeuksina, mutta tällä hetkellä niissäkin on löydetty taas toimivia harjoituksia. 

 

 

2,5-vuotiaana hän on siis äärimmäisen suloinen, tunteikas ja voimakastahtoinen kujeilija. 

 

 

Kuvat: Jaakko Kahilaniemi

Mekko: Wildkind Kids (saatu)

 

 

Lue myös: 

Olet 2-vuotias

1 v 9kk

 

INSTAGRAM / FACEBOOK / BLOGLOVIN'

Kommentoi