90-luvun kirppisaarteet
Aloitin äitini kanssa kirppisharrastuksen 1990-luvulla. Joka sunnuntai lähdimme aikaisin aamulla Lappeenrannan torin kirpputorille. Se oli sitä aikaa, kun kirppispöytiä tultiin varaamaan suoraan yökerhoista ja mahdollisuus tehdä edullisia löytöjä oli suuri. Ensimmäiset itsepalvelukirpputorit tulivat Lappeenrantaan vasta hieman myöhemmin. Torikirppismuistoja mahtuu reilulle kymmenelle vuodelle hurjasti, mieleenpainuvimpina se kun yhdessä myyntipisteessä kuulimme Prinsessa Dianan kuolemasta, ja se kuinka lähdin baari-illan jälkeisiltä jatkoilta kiireellä äidin kanssa kirppiskierrokselle. Löydöistä parhaimpia ovat olleet suomalaisten suunnittelijoiden työt aikana, jolloin niille ei osattu laittaa arvoa. Ostimme kiloittain Marimekon, Vuokon ja Tampellan painokankaita ja vaatteita pilkkahintaan. Ikimuistoisimmat kirppislöydöt ovat olleet Marimekon Tasaraita– ja Jokapoikapaidat, retrohenkiset peltipurkit, Onni Ojan Piirtämisen taito -kirja sekä piirtolevyt ihmisestä. Rakkaus suomalaiseen suunnitteluun ja työhön sekä haaveet vaatesuunnittelijan ammatista alkoivat kirpputoreilta äidin kanssa. Parhaimmat kirppislöydöt ovat tallessa edelleen, osa myös käytössä, kuten Marimekon Jokapoikapaidat. Tusinan kokoelma rakkautta ja muistoja.
Eräänlaisissa toritunnelmissa tässäkin. Aviomiehen kanssa leipätreffeillä Hakaniemen torilla, Kauppahallissa.