Hassu muisti kadottaa vuoden
Minulla on hassu muisti. Se ei muista hirveästi lapsuudesta ja nuoruudesta. Itse asiassa se ei muista edes 7 vuoden takaisia tapahtumia, kuten muut tuntemani ihmiset muistavat. Muistellessamme siskoni kanssa yhdessä tehtyjä matkoja, en muista läheskään kaikkea mitä hän. Se on hauska juttu. Siskoni aloittaa lauseen ”muistatko silloin, kun …”, ja minä jatkan heti perään ”en”. En tiedä mitä ihmettä päässäni tapahtuu, mutta olen selittänyt sen (karrikoidusti) näin:
Aina, kun yksi vuosi tulee lisää, yksi vuosi häviää muistoistani.
Kaksi vuotta sitten ajattelin tulevan vuoden olevan mullistavin siihen mennessä. Olimme juuri saaneet tietää raskaudesta ja kaikki uusi, jännittävä, pelottava ja ihana oli odotettavissa seuraavalle vuodelle. Vuosi sitten suunnittelin olevani kotona seuraavan vuoden. Sekin uutta, ihanaa ja odotettua. Kahtena viimeisenä vuotena ajatukset seuraavasta ovat olleet aika selkeät. Toki niin, että mitä tahansa voi tapahtua, mutta tavallaan kuitenkin on tiennyt suuntansa. Nyt mietin tulevaa vuotta enkä osaa sanoa siitä mitään muuta ääriviivoja piirtävää kuin perhe. Vuosi tuntuu taas erilaiselta ja jännittävältä, mutta myös kiireiseltä, vähän pelottavaltakin. Silti tärkeältä ja täynnä mahdollisuuksia. Tuntuu, kuin tuleva vuosi näyttäisi meille uuden suunnan.
Toivon, etten unohtaisi mitään tästä vuodesta.
Kuvat: Jaakko Kahilaniemi
Upeaa uutta vuotta, uusia mahdollisuuksia ja onnellisuutta!
-Mari