Kotiäitiyden jälkeen, osa 1/4: ARVOT JA AJATUKSET
Hoitovapaan viimeisen viikon kunniaksi kirjoitan juttusarjan kuluneesta ajasta kotiäitinä. Millainen puolitoista vuotta kotona oli minulle ihmisenä. Matkan varrella olen toki kertonut paljonkin, mutta kokosin yhteen muutoksia, oppeja ja ajatuksia. Sekä syvällisesti että huumorilla.
Aika kotona on muokannut ajatuksiani ja arvojani. Osa siitä, mitä jotkut (myös minä ennen) saattavat pitää äitiyden hurahduttamana onkin ihan luonnollista mielen kehitystä. Etäisyys totutuista kuvioista tarjoaa mahdollisuuden ajatella asioita uudestaan, ja se saattaa herättää täysin uutta luovuutta. Eläminen kiitollisena ja kaavoista irroittautuneena eivät välttämättä ole niin huonoja käänteitä.
Näin ajatukseni ja arvoni ovat muokkautuneet äitiyden myötä.
Enemmän laatua, vähemmän määrää. Tulot ovat pienentyneet merkittävästi, mutta olen ostanut arvokkaampia tuotteita kuin aiemmin. Olenkin ostanut huomattavasti vähemmän. Tämä on näkynyt erityisesti vaatteissa ja kosmetiikassa, mutta myös Fridan tavaroissa.
Ruokavalio. Olen rakentanut eettisempää keittiötä maidottomasti ja kasvispainotteisesti. Kyse ei ole puolien valitsemisesta, vaan maapallon auttamisesta ja maatalouden rakennettujen kulissien horjuttamisesta. Frida tulee syömään kasvisruokaa myös päiväkodissa.
Vapaa-aika. Muistan, kuinka ihanan rauhallisia perjantai-illat olivat toimistolla. Nyt huomaan miettiväni millaista työn kuuluu olla, jotta voin luopua päivistäni lapseni kanssa. Viihdyn kotona vapaa-ajallani ja vetäydyn sinne välillä liiankin tiukasti. Äitinä oleminenkin on vain helpompaa, kun välillä poistuu kotoa.
Suomalaisen työn ja uusien innovaatioiden tukeminen. On ollut aikaa enemmän kiinnostua uusista jutuista. Arvo, joka on ollut ennenkin, mutta nyt siihen on voinut keskittyä paremmin. Valitsen mielelläni Suomessa suunniteltuja ja valmistettuja tuotteita. Olen osallistunut myös suomalaisten keksintöjen joukkorahoituksiin. Ihailen näiden ihmisten taitoa ja rohkeutta, joten haluan tukea heidän työtään.
Itsevarmuus. Olen oppinut puolustamaan itseäni paremmin. En ole enää niin myöntyväinen, kiltti ja sinisilmäinen.
Kuva: Jaakko Kahilaniemi