Mihin uhma-mukula hävisi?
Riveiltä ja rivien välistä, ja ehkä etenkin instaa seuraavat lukijat ovat huomanneet syksyn ja alkutalven ottaneen koville. Moni juttu muuttui töiden ja päiväkodin aloituksen myötä, ja pitkään jatkunut epätietoisuus ja voimavarojen rajoilla eläminen on haastanut perhe-elämää. Luonnollisesti myös uhma-aika seurasi 2-vuotissyntymäpäivää siihen samaan syssyyn.
Mutta nyt jokin on muuttunut! Uhma-mukulasta tuli joulun myötä leppoisa pälpättäjä, joka hoivaa pehmoleluja ja isäänsä, hihittelee, on aamuisin ensimmäisenä ja omatoimisesti pukenut päällensä, sekä nukahtaa iltasadun jälkeen itsekseen. Päiväkodistakin saimme palautetta, kuinka Frida naureskelee ja tarinoi hoitopäivät, eikä arkaile enää uudempia (lue 4kk jo töissä olleita) hoitajia.
Joten siskot (ja veljet), antaa tulla ja mennä. Pysähdy nauttimaan, kohta se menee ohi. Sitä käsittämättömän kiukun ja naurettavan suloisen päätösvallan aikaa, kuten myös tätä lauhkea viihdetaiteilijan seuraa tulee vielä ikävä.