Olet 2-vuotias

Olet kujeileva viihdyttäjä ja huumorintajuinen hassuttelija. Tartut toimeen tomeran määrätietoisesti ja osoitat tahtoasi selkeästi. Olet nopea huimapää, mutta pelaat myös varman päälle. Olet herkkä, myötätuntoinen ja dramaattinen. Seuraat ihmisiä tarkkaavaisesti, ja tutustut etäältä. Tiedostat sekä yhdistät asioita, ja yllätät muistillasi meidät usein. Olet sekoitus meitä ja omaa itseäsi ainutlaatuisena yhdistelmänä. 

 

 

Syöt silmät kiinni ja hamuat annokset suuhusi päätä heiluttaen. Laskiessasi kymmeneen sanot kymppi tahallasi väärään kohtaan, ja vilkuilet kulmien alta huomasiko joku. Pyöriessäsi katsot aina tiukasti vastakkaiseen suuntaan, joka näyttää hellyyttävän hassulta. Tartut tilanteisiin, jaat aurinkolasit ja ilmoitat tanssiaika, kaikki mukaan tanssimaan. Sylissä työnnät äidin ja isän päitä yhteen vaatien pusuja, kuin mikäkin rakkauden lähettiläs. 

Tyhjennät reippaasti kauppakassit ja siirrät kokoosi nähden painaviakin esineitä, kuten usean kilon mehutonkkia. Teet mielestäsi epämieluisiakin asioita tarmolla, jos vain tiedät niitä seuraavan jotakin mieluista. 

 Juokset hassuhölkkää, jossa rytmi on erikoinen ja katse eri suuntaan kuin jalat. Hypitkin ympäriinsä, mutta korkealta tulet alas aina peruuttaen. Korjaat uskomattoman hyvin tasapainoasi ja vauhdista huolimatta, olet onnistunut välttämään isojakin kuhmuja. Juoksit ennen kuin osasit edes kävellä ja nyt hypit veteen ennen kuin osaat edes uida. 

Reagoit asioihin sydäntäsärkevän vahvasti. Puret itseäsi, kun harmittaa tai äiti satuttaa jalkansa. Suuttuessasi sinuun ei saa koskea, mutta musiikki rauhoittaa lähes poikkeuksetta. Joskus jähmetyt jännityksestä täysin, ja silloin sinut pitää auttaa pois tilanteesta. Liioittelet suloisesti asioita, näyttelet huomion eteen ja sepität jo nyt hassuja juttuja.   

 Leikit itseksesi ja seurailet sivusta muita lapsia, mutta tykkäät toisten lasten antamasta huomiosta. Liian rajua menoa, kuten kovia otteita tai ääniä kuitenkin pakoilet. Aikuisia piileksit äidin tai isän käden takana. Silloinkin, kun olet saanut heihin kontaktin napakasti moikkaamalla. Et ole koskaan harmistunut, jos joku ottaa lelun kädestäsi, vaan tartut lähellä olevaan toiseen leluun. Osaat kertoa paikkaan tai ihmiseen liittyviä tapahtumia. Jopa vaatehuoneen perältä nostettu pom pomeja sisältävä muovipussi oli Elmo-ystävän.

 

 

F2.png

 

 

Olet 2-vuotias.

Kun tasan kaksi vuotta sitten toimme sinut kotiin, tuntui se yhtäaikaa pelottavalta ja maailman tärkeimmältä. Sinun vuoksesi olen valmis taistelemaan kuin leijonaemo. Myös itseni edessä. Sillä minulla on yhtä paljon opeteltavaa kuin sinulla. Jokainen kerta kun tartut käteeni, tiedän, että tästä matkasta tulee upea.

 

 

INSTAGRAM / FACEBOOK / BLOGLOVIN’

Suhteet Rakkaus Lapset Vanhemmuus

Työmatkalla ulkomailla: tunteita äitiysloman jälkeen

riika.png

riika2.png

riika3.png

 

Terveisiä Riiasta!

Toinen työviikko ja ensimmäinen yön yli -matka aiheuttavat erilaisia tuntemuksia. 

 

Ikävää. Yhtäkkiä se olenkin minä, joka Skypen välityksellä, hotellin lakanoiden välistä kyselee päivän tapahtumia ja lähettelee hyvän yön suukkoja kotiin ruokapöydän ääressä istuville hassuttelijoille. Frida näyttää vanhemmalta ja osaa yhtäkkiä kertoa linnuista, autotiestä ja pelosta. 

Epäilyksiä. Järkytänkö lastani? Kaksi vuotta tiiviisti yhdessä ja sitten eräänä päivänä äiti alkaakin käydä töissä viisi päivää viikossa ja on heti perään kokonaiset kaksi päivää poissa. Vaikka Allu on vielä tämän viikon isyyslomalla, ja kaikki ovat nauttineet ajasta, Frida reagoi silti äidin poissaoloon. Yöt ovat häiriintyneet jo ennen päiväkodin alkua ja sekä äidin läsnä- että poissaolo kiukuttaa. Työmatkoja ulkomailla on useita joka kuukausi, eikä tasoitteluaikaa ole. Tiedän, että Frida tottuu uuteen tilanteeseen, mutta se voi vaatia aikaa. Kuinka autan häntä ja samalla onnistun työssäni?

Huojennusta. Tänään saan nukkua kunnolliset yöunet. En valmistele viikonlopun synttäreitä, enkä tee kotitöitä. Makaan hotellihuoneen sängyssä, kirjoitan blogia, teen kasvonaamion ja nautin hiljaisuudesta. Ehkä jopa luen kirjaa. Hotellihuone ei ehkä koskaan ole tuntunut näin houkuttelevan tylsältä. (Olen joskus jopa asunut 60% viikoista hotellissa, joten tiedän mistä puhun.)

Iloa. Huomenna menen kotiin, pussaan Allua ja kurkistan pinnasängyssä, ihan kippurassa tai tikkusuorana, nukkuvaa Fridaa. Täynnä rakkautta. Tiedän jo, että juoksen kotiin, vaikka tietäisin tytön nukkumaanmenoajan ylittyneen.

 

 

INSTAGRAM / FACEBOOK / BLOGLOVIN’

Työ ja raha Vanhemmuus Matkat Työ