Muutosta on pian kaksi viikkoa, mutta olohuoneemme näyttää edelleen siltä, että muuttokuorma olisi kannettu sisään eilen. Joulukuun puolivälissä aloitettu, monia takaiskuja kohdannut pieni pintaremontti uudessa kodissa päättyi (tai ei se vielä ole edes päättynyt) siihen, että lattian toimitus viivästyi lähes viikolla, kun lankkujen viimeistelykoneen moottori hajosi juuri meidän parkettia tehdessä. Lopputuloksena asensimme raakapuista lankkuparkettia vuorokautta ennen muuttoa, ja valmiiden huoneiden lattian pintakäsittely oli käynnissä vielä, kun muuttofirma ajoi kaksi täyteen pakattua autoa pihaan. Tavarat muutettiin olohuoneeseen, lapsi lähetettiin mummolaan evakkoon, ja viikonloppu rakennettiin lattiaa toiseen makuuhuoneeseen sekä vaatehuoneeseen. Tällä hetkellä uudessa kodissamme ei ole ovia, saati listoja, ja eteisen laatat ovat edelleen saumaamatta. Eteisen kaappeihin ja varastoon on pakattu työkaluja ja muuta remontin tarviketta, ja vaatehuoneen säilytysjärjestelmä on saatu tekeille vasta nyt lattian jälkeen. Vaatteita, varastoitavia lastentarvikkeita, siivoustarvikkeita ja muuta vapautuvaa säilytyspaikkaa kaipaavia tavaroita majailee edelleen laatikoissa ja pussukoissa. Olen yrittänyt esittää olevani pikkuhiljaa-ihminen, mutta todellisuudessa en ole sitä lainkaan.

Muuttopäivän jälkeen tärkein asia oli saada Fridan huone valmiiksi, jotta hän saisi mahdollisimman hyvän kokemuksen muutosta palattuaan parin päivän evakkoreissulta. 3-vuotiaan oli alunperinkin vaikea käsittää sitä, missä isä oli, kun vietti illat ja viikonloput remontoimassa, ja sitä miten ihmeessä kaikki tavarat päätyisivät johonkin mitä kutsutaan uudeksi kodiksi. Fridaa odotti oma huone, joka oli tapetoitu hänen valitsemallaan tapetilla, ja jossa oli kaikki tutut tavarat ja lelut. Lopullisesta sisustuksesta ei tietenkään voi vielä edes puhua, mutta verrattuna meidän makuuhuoneeseen, jossa ei samaan aikaan ollut edes lattiaa, se oli paljon. 

Televisio, internet ja pesukone eivät toimi vieläkään, eikä meillä ole edes verhoja, mutta oikeastaan ne ovat olleet aivan toissijaisia asioita. Huolimatta siitä, että pyrimme joka ilta puolilleöin tyhjentämään ja järjestämään olohuonetta sinnikkäästi täyttäviä laatikoita ja pussukoita, tuntuu etteivät ne vähene mihinkään. Ja minä kun luulin, ettei meillä ole paljoakaan tavaraa!

Vaikka takaiskuja reilun kuukauden aikana oli aina kolarista lattian toimituksen viivästymiseen, ja aiemmin huonosti tehtyjen pohjatöiden hidastavasta vaikutuksesta aina lupautuneiden remonttiapujen ohareihin, onnea oli lopulta ystävät, jotka auttoivat viimeiseen asti. Tulivat kilometrien takaa ja järjestivät lapset hoitoon, viipyivät yömyöhään ja jopa remontoivat kanssamme ensimmäistä kertaa. Vain jotta saavuttaisimme päämäärämme, lapselle turvallisen kodin. Onnea oli myös se, että otimme muuttofirman. Se oli oikeastaan täysin selvää alusta lähtien, sillä kerran aiemmin muuttofirmaa käyttäneenä tiesimme, kuinka paljon se helpotti muuttopäivää. Nyt, ensimmäisestä kokemuksesta oppineena, olin fiksumpi valinnassa. Laskin lopulliset kustannukset toisistaan täysin eroavista tarjouksista, ja huomioin ahtaat kadut, ja niistä johtuvien kantomatkojen vaikutuksen kokonaisaikaan. Onneksi valitsin muutolle urakkahinnan tuntipalkkion sijaan. Näin muutolle ei tullut lisähintaa edes silloin, kun ymmärtäväiset muuttomiehet odottelivat lattian valmistumista ja suojaamista. 

Koska Allu hoiti remontin ja asiat uudessa kodissa, minun vastuullani oli hoitaa vanha koti ja pakata tavarat muuttoa varten. Onneksi sain äitini apuun, sillä jouduin muuttoviikolla sairaslomalle takykardisten oireiden vuoksi. Olen kokenut vuosia sitten samanlaisia oireita kehoni ollessa hälytystilassa, jolloin sydämeni alkaa hakkaamaan ihan yllättäen ja pulssi saattaa hakata kahta sataa reilun tunnin. Raskauden viimeiselle kolmannekselle ajoittunut, monia stressaavia vaiheita ja aikatauluja vaatinut muutto oli selvästi liikaa keholleni, vaikka mieli ei sitä halunnutkaan myöntää.

Tavarat ovat siis edelleen levällään, mutta onneksi ne on nyt yhdessä paikassa. Me olemme yhdessä uudessa ihanassa kodissa. 

Palataanpa materiaali- ja sisustusratkaisuihin myöhemmin!

Lue myös:

Uusi vuosi, uusi koti!

INSTAGRAM / FACEBOOK / BLOGLOVIN’