Vietimme lauantaita Lasten Taidefestivaali Hippaloilla Hämeenlinnassa. Festivaali on täynnä teatteria, musiikkia, elokuvia, työpajoja, kirjailijavieraita ja muuta mukavaa. Iso osa ohjelmasta on ilmaista, mutta maksulliset ohjelmat ja työpajat ovat mielestäni silti edullisia. Tuntuu, että Hippalot tarjoaa jokaiselle jotakin. Ja jokaisena päivänä. Kun ohjelmaa katsoi, tuntui, että Hämeenlinnassa pitäisi viettää useampikin päivä. Muiden menojen vuoksi valitsimme kuitenkin vain lauantain. Siitä tulikin maailmanluokan lauantai Hippaloilla!

Verkatehdas tarjoaa upeat puitteet festarille. Rakastan vanhoja tehdas- ja tiilirakennuksia, ja mielestäni kaikki tällaiset alueet tulisi käyttää juuri näin. Vapaa-ajan elämyksille. Tehdasmiljöössä riitti tilaa, eikä vaunuparkkeja tarvittu. Ahdistun vaunuparkeista (vaikka toki ymmärrän ne tietyissä paikoissa). Pienen vauvan kanssa kun on kaikista paras, jos kaikki tavara kulkee pyörillä mukana. 

Värikylpy -työpaja oli ihastuttava! Vauvojen reaktiot väreihin olivat todella liikuttavia, ja työpajan ohjaaja oli ihana. Frida oli ryhmän vanhin, vauvaiän ylärajalla, ja kestävyyttä aistiharjoitukselle tuntui olevan jo hieman enemmän. Tyttö aloitti vieruskaverinsa kanssa jopa yhteisteoksen.

Kulttuurivauva nosteli käsiään suurieleisesti saatuaan uutta väriä, maisteli välillä kumiankkoja, ja teki loppuen lopuksi hienoa taidetta.

Rantaleikkialue Biitsi villitsi lapset kesäisiin vesileikkeihin. Hippaloiden teemana loiskuteltiin muutenkin vesiaiheissa, joten Biitsi sitoi nerokkaasti ja näkyvästi teeman sekä lapset yhteen paikkaan. Kaloja ja muita vesiaiheita vilisi ympäri aluetta ja näkyi myös työpajoissa ja esityksissä. Tänä vuonna jättimäinen hiekkakasa silti vielä kierrettiin, kuten kaikki hiekkalaatikot vielä tähän asti (lue: tiukka mutsi).

Hippo -lavalla esiintyi Maltti ja Valtti. Aurinko paistoi, suurella ruohoalueella oli mukava olla ja heput hauskuuttivat.

Hippaloilla oli mahdollisuus myös kuvauttaa lapsensa festarimeiningeissä. Kaikki paikat Piritta Lipiäisen kameran eteen oli kuitenkin jo varattu. Kuvausalue oli leikkisä ja värikäs, vaikka siinä ei vesiaiheita ollutkaan. Ihanien Hippalot -kalojen ympärille olisi voinut tehdä myös hauskan kuvausseinän. Seuraavilta lapsille suunnatuilta tapahtumilta odottaisin valokuvausmuistoja enemmän. Photo bootheja tai nopeita ammattikuvaajan kuvia, jotka tulisivat sähköpostiin muutaman päivän viiveellä.  

Ihanaa mansikkasorbettia Suonenjoelta.

Ennennäkemättömän suuren valikoiman upeasti kuvitettuja kirjoja tarjosi lastenkirjakauppa Toukkabussi. Valikoimassa oli suurimmalta osin suomalaista lasten kirjallisuutta. Sellaista, mitä en valitettavasti ole isoissa kirjakaupoissa nähnyt. Hippaloilta kotiutuikin pari kirjaa, Jättiläiset ja Koira nimeltä kissa. Muutama kirjaihastus, kuten Ei käy päinsä, Antero!, jäi vielä hyllyyn odottamaan Fridan syntymäpäivää.

Onneksi Toukka lastenkirjakioski sijaitsee Helsingissä, ja vielä niinkin lähellä kuin Kalliossa. Kirjojen lisäksi Toukkabussi siis muistutti parista totuudesta: Pieniin lähialueen kivijalkamyymälöihin pitäisi tutustua rohkeammin ja joskus pitää mennä kauas päästäkseen lähelle.

Kiitos kutsusta Hippalot!

Rentoon Taidefestivaaliin ehtii osallistua vielä tänään sunnuntaina, suosittelen!