Mukulan kirjalempparit, osa 2
Fridan kirjavaliot on kasvanut muutamalla ehdottomalla suosikilla. Perheen kirjamaku on aika yhtenäinen, ja lemppareita yhdistää monipuolinen kuvitus ja tarinallisuus. Yleensä kirjat ovat myös suomalaisilta tekijöiltä, pienkustantamoilta tai muuten täydellä sydämellä tehtyjä. Valitettavasti laadukkaita, oikeasti lukukokemukseen, tarinallisuuteen ja kuvitukseen panostavia kirjoja ei juuri löydy perinteisistä kirjakaupoista tai marketeista, tai niiden osuus on häviävän pieni. Mutta kun tietää mitä etsiä, niin vaihtoehtoja löytyy hurjasti. Kustantamoiden omien sivujen seuraaminen on hyvä vinkki niille, jotka miettivät kirjalahjaa esimerkiksi sukulaisperheille. Kaikki kun eivät halua omistaa ääni- tai Pipsa Possu -kirjoja.
Pallen ja Monkon kumma päivä, Jenni Rope / Etana Editions. Kauniisti kuvitetussa kirjassa kaksi sieniystävystä maalaavat piristykseksi koko metsän pilkulliseksi. Huonon ja tylsän päivän voi kirjaimellisesti värittää paremmaksi, ja toisaalta kirja opettaa, että pieni tylsyys voi olla hyväksikin. Etenkin, jos myrskyn vuoksi joutuu eroon ystävästä.
Topin nokinenäpäivä, Réka Király ja Marika Maijala / WSOY. Oivaltava kurkistuskirja on jatkoa Lunta sataa Lupo -läppäkirjalle, joka on myös yksi Fridan suosikeista. Etana Editionsin kustantamat, Réka Királyn kirjat ovat aiemmin jo opettaneet meille, että tekijää kannattaa seurata. Sattumusten ja vahinkojen kautta voittoon saatteleva kirja on tarina ystävyydestä. Nokinenän lisäksi Fridan mielestä kirjan hauskimpia juttuja on pieneen liiviin ja hattuun pukeutunut Emil-mato, joka pelastaa kesäillan.
Haluan hattuni takaisin, Jon Kassen / WSOY. Kirjassa on huumoria, sekä selvä juonen ja oivaltamisen merkitys. Se sopii pituudeltaan myös siksi illan kolmanneksi kirjaksi. Punainen sivu ja ”Minähän olen nähnyt hattuni.” -kohta saa Fridan aina huudahtamaan:
”Se tajus!”
Jengi siististi sotkussa, Jenni Tuominen ja Jukka Pylväs / Etana Editions. Kirjahyllyn uusin tulokas. Jengilaakson asukkaat joutuvat keskelle sekaannusta, kun silakat ja juustot toimitetaan väärin ja Kalmarin säilyketehtaalla joudutaan miettimään kuviot uusiksi. Yhdessä tekeminen ja ongelmanratkaisu ovatkin kirjan pääteemoja. Kirja on toteutettu työläällä paperileikkaus-tekniikalla, jossa kaikki kuvat ovat erillisiä paloja, jotka leikkaamisen jälkeen on skannattu tietokoneella koostettaviksi hahmoiksi. Fridan ehdoton suosikki on Kille Kalmari, ja hän kutsuukin koko kirjaa hahmon nimellä.
Avain hukassa, Sanna Mander / S&S. Riemastuttava, rennosti riimitelty ja taitavasti kuvitettu kirja on hauskuuttanut koko perhettä ensimmäisestä lukukerrasta lähtien. Siinä seikkaillaan talon erilaisten asukkaiden kodeissa avainta etsien. Hahmot ovat paitsi monimuotoisia, myös ajassa mukana. Frida osaa kokonaisia sivujen tarinoita ulkoa, ja haluaakin usein itse olla äänessä. On ihastuttavaa, kun 2,5-vuotias kertoo Harrin karkkikokoelmasta, jossa on ”mikroskooppisen pieni antiikkitoffeesieni sekä maailman vanhin laku ja varpaanvälin maku.” Kirja on sekä lasten- ja nuortenkirjallisuuden Finlandia-voittaja 2017, että Rudolf Koivu -lasten- ja nuortenkirjakuvituspalkinnon voittaja 2017.
”Varpaankynnet, viivat, punaiset napit, barbipopot se tarkoittaa nuken kenkiä.”, luettelee Frida järjestelmällisen Barbarossan asunnosta kertovalla sivulla.
Lue myös:
