Pahoja ajatuksia
Pahat ajatukset leviävät kuin rutto ja mustaavat koko mielen. Olen tietoisesti kääntänyt ajatuksiani myönteisimmiksi. Etten uutta yrittäessä epäonnistu, vaan saatan tarvita aikaa opetella. Eikä sittenkään kaikki jutut ole minua varten. Olen pohtinut, miten puhun itselleni verrattuna siihen, miten puhun muille. En ole koskaan niin sanotusti lyönyt lyötyä, mutta olen piiskannut itseäni pienestäkin mokasta. Kyse on paitsi omasta hyvinvoinnista, myös tulevaisuuden työkaluista. Siihen, miten oma sisäinen puheeni ja asenteeni asioihin, vaikuttaa myös lapseni sisäisen puheen muodostumiseen.
Pahimmillaan on tuntunut siltä, että pelkästään räpiköin. Olen upottavassa vedessä, juuri ja juuri pinnan päällä. Silloin jokainen paha ajatus kasvattaa uuden pahan ajatuksen ja hetken päästä on jo vaikea hengittää. Tässä ajatusputkessa risteilevät kaikki elämäni osa-alueet ja niissä onnistuminen. Tai epäonnistuminen. Seuraavassa hetkessä onkin jo vaikea nousta sängystä.
Vanhemmuuteen liittyy niin paljon muutosta, itsensä kohtaamista, uuden opettelua ja ihan vaan väsymystä, että kuka tahansa meistä kulkee toisinaan mieli mustana. Etenkin, jos on tyyppi, joka pyrkii kontroloimaan asioita ja vielä olemaan kaikkialla yhtä aikaa. Miten ihmeessä muut pystyvät hoitamaan itsensä, parisuhteensa, lapsensa, ystävyyssuhteensa ja työnsä täysillä, ilman kompromisseja? Aina on asioita, joita pitäisi tehdä.
On valittava kummasta on kyse: joko en onnistu missään elämäni roolissa tai sitten sekä vaatimustasoni että perspektiivini on väärät. Hyvillä ajatuksilla on silti vielä paljon harjoiteltavaa voidakseen joka kerta päihittää mieltä täyttävät pahat ajatukset. Pysäyttää pahojen ajatusten virta, hyväksyä paha olo ja yrittää sitten keskittyä hyvään. Olen etsinyt myös työkaluja tähän, viimeisimpänä olen käynyt Myönteisiä keinoja kasvatukseen -verkkokurssin.
Muutokset arjessa, erityisesti työhön liittyvä epävarmuus ja uusien suuntien hakeminen, on vaikuttanut ajatuksiini paljon. Kaikki ajatukset eivät suinkaan ole ollut niitä myönteisimpiä. Yhtäkkiä kaikki käsilläni oleva aika on merkityksellistä niin monelle ja monella tapaa. En halua kertoa työhöni liittyvistä seikoista enempää, mutta välillä olen tarrautunut tähän blogiinikin, kuin se olisi ainoa pelastukseni paitsi saada onnistumista, myös kontakteja. Siksi pari menetettyä hyvää yhteistyökumppania ja Lilyn yhteisöllisyyden heikkeneminen on kolahtanut pahasti. Ilman Lilyn nostoja ja yhteydenpitoa Lilyn vaihdettua tuottajaa, ja ilman ainuttakaan maksettua mainontaa, lukijamääräni on silti kasvanut lähes 10 000 lukijaan kuukaudessa. Silloinkin, kun postauksia on ollut huomattavasti vähemmän kuin ennen. En tavoittele tiettyjä lukijamääriä tai työtä bloggaajana, mutta analysoinnista on ollut apua näkökulmien laajentamiseen.
Kun ajat ovat haastavat, tarjoaa se myös parhaimman alustan muutokseen. Millaisia keinoja sinulta löytyy ruokkia hyvää pahan sijaan?