Pesästä kasvanut

Raskausaikana tuli ostettua niin suunniteltua kuin suunnittelematonta lastentarviketta. Yksi parhaimmista hankinnoista on ollut vauvapesä. Suunnittelematta. Aluksi ajattelimme, että pesä olisi sekä sängyssä meidän välissä, että Fridan omassa sängyssä. Tarkemmin ajateltuna tuntui liian monimutkaiselta siirtää vauvaa sängyssämme syötön ajaksi. Halusimme totuttaa Fridan heti alussa omaan sänkyynsä, vaikka tietenkin ensimmäisinä kuukausina tyttö nukkui paljon välissämme. Niinpä olemme pitäneet pesää Fridan sängyssä pienentämässä sitä. Luomaan turvaa. Tyttö kääntää päänsä pesän reunaa vasten ja nukahtaa.

 

 

Tänä aamuna oli pakko todeta, että vauvapesä oli jäänyt pieneksi. Frida oli potkaissut itsensä pesästä ja pää nuokkui reunan ulkopuolella. Laitoin imetystyynyn sänkyyn korvaamaan pesän reunaa. Oma lapsi kasvaa. Yhtä aikaa haikeaa ja hienoa. Teetetty villafuton sai tänään ensi kertaa nukkujan syliinsä. Ja se mahdollisimman tehokkaan kosteussuojan omaava aluslakana. Se, jota suunnitelmallisesti etsin jo puoli vuotta sitten. 

 

 

Mitä vinkkejä teillä on siihen haikeuteen kun pakkaa pieneksi jääneitä vauvan vaatteita ja tavaroita?

-Itse tilasin tänään Weecosilta Papua koossa 74/80, vaikka Frida käyttää vielä pitkään kokoa 62/68!