Tästä syystä häät maksavat niin paljon!

Kymppitonni on pienin summa, jolla pystyy järjestämään oikeat häät. Pihistelijät järjestävät sitten budjettihäitä, ja niihin menee vain viitisen tonnia.

Mites on, tulevat morsiot: Paljonko teillä on hääbudjetti? 10 000 euroa? 15 000 euroa? Kenties 25 000 euroa? Jopa 30 000 euroa?

Nämä ovat keskustelupalstojen ja -sovellusten sekä hääryhmien perusteella ne tavallisimmat budjetit. Osalla summa sisältää sormuksen ja häämatkan, osalla niitä ei lasketa budjettiin.

Jos olet nuorehko nykymorsian, kohauttelet olkiasi: häät maksavat tuon verran, mitäs läksit. Jos olet täti-iässä kuten tätä kirjoittavat morsiot, toteat että huhheijaa, ei minun nuoruudessa vaan.

Häät ovat kallistuneet niin maan perkuleesti, ja kukaan ei pullikoi. Kun häihin nyt vaan menee rahaa…

Mutta miksi? Miksi häät maksavat niin paljon?

Lets tsekid aut:

Syy numero yksi: häihin on tullut hirveästi lisää ”pakollista” ohjelmaa ja tilpehööriä, suurelta osin kulttuurin visualisoitumisen takia. Harvassa ovat ne morsiot, jotka eivät lainkaan mieti häidensä instawörttiyttä.

Häiden pitää nykyään ulkoisen näyttävyyden lisäksi tarjota myös muitakin elämyksiä. Ruoan tulee olla elämys, ohjelman tulee olla elämys.

On tietysti selvää, että instawörtiin elämykseen uppoaa enemmän rahaa kuin lohisoppaan ja humppaan paikkakunnan VPK-talolla.

Mutta tämä ei ole ainoa syy. Syitä on vielä ainakin kaksi: joukkopsykoosi ja joukkomaksaminen.

Joukkopsykoosi

”Sun häät, sä päätät” -lausahdus on tämän päivän morsiamien mantra. Sillä setvitään joka dilemma, se kun kanttori ei suostu tiluttamaan heviä ja se kun ei haluta kutsua kaason aviomiestä kun se on niin ankea ihminen.

Jännästi tämä iskulause ei kuitenkaan päde muissa hääsuunnitteluun liittyvissä asioissa. Niissä ollaan tiukasti sillä linjalla, mitä ”pitää olla”.

Ja ”pitää olla” -listalle kuuluvat ainakin seuraavat:

– Tietty juhlapaikka, esim. Klippan tai Kulosaaren casino (no hei!).

– Parintonnin sormus (halvemmat ei kestä käyttöä!).

– Ainakin tonnin puku parinhuntin korjauksilla (ja kakkosmekko ja kevyt mekko illaksi ja vaimomekko ja aamutakki, jossa on BRIDE-teksti sekä vähintään kahdet kengät).

– Cocktailpalat, ruoka, yöpala, karkkibuffa, drinkkibaari (mutta me tarjotaan kyllä vaan kaksi drinkkiä, emme ala kenellekään kaikkia juomia tarjoamaan haloo!).

– Photobooth, vieraskirja, vieraslahjat, paikkakortit, kutsut, save the datet, lahjat kaasoille ja bestmaneille, ohjelmataulut, menukyltit, häälehti ja jotain mikä tästä unohtui x 3.

– Meikkaaja, kampaaja, bändi, dj, tarjoilijat yms. palvelusväki.

– Dokumentaarinen kuvaus, vihkimisen kuvaus, potretit, tanssin kuvaus, ryhmäkuvat, hulluttelukuvat, bilekuvat ja hei first look -kuvat kans tuonne alkuun. Boudoair-kuvat huomenlahjaksi ja tietysti häävideo ja ilmakuvia dronella.

– Koristeita ainakin 500 eurolla ja kukkia tonnilla.

– Eikä tässä kaikki! Katso mitä vielä sun on pakko hankkia!

Toisin ja lyhyemmin sanottuna siis: valtaosa morsiamista (/hääpareista) on erittäin fiksoitunut tiettyihin asioihin, eivätkä tule edes ajatelleeksi sitä, ovatko ne asiat millään tavalla pakollisia tai itselle ihan oikeasti merkityksellisiä.

Joukkopsykoosia lietsotaan panikoimalla, että juhlapaikat varataan kahta vuotta ennen ja kuvaaja on pakko varata 1,5 vuotta ennen! Ajoissa on oltava ja alle kybätonnilla ei saa mitään, ei siis yhtään mitään!! Apua!!

Joukkomaksaminen

Kolmas, ja erittäin olennainen tekijä nykyhäiden hintatasolle on se, että hääparit eivät maksa häitään itse.

Hääryhmissä ja -keskusteluissa kysellään jatkuvasti sitä, kuka maksaa häät (ja minkä verran ne maksavat). Vastaukset ovat aina samaa luokkaa: ehkä 10 % pareista maksaa juhlansa kokonaan itse.

Vaikka ulkopuolinen rahoitus on enemmän sääntö kuin poikkeus, sitä tunnutaan häpeilevän. Harva toteaa suoraan, että vanhemmat kustantavat lystin. Sen sijaan asia muotoillaan näin: ”Itse maksetaan! Emme pyytäneet mitään, mutta molempien vamhemmat lupasivat 5000 euroa/ maksaa ruokailun/ maksaa meidän vaatteet/ maksaa tilavuokran/ tms. ja olemme siitä tosi kiitollisia!”

Tärkeää on korostaa ”itse maksamista”, vaikka juhlia ei makseta kuin osin itse, sekä sitä että mitään ei pyydetty ja kiitollisia ollaan.

Osa myös pistää jopa kaasot ja bestmanit maksamaan osan. Heiltä voidaan kerätä esimerkiksi siivouskolehtia. Jotkut laskevat sen varaan, että ”häälahjana tulee rahaa kuittaamaan häiden kustannuksia”.

No miten tämä maksamme-emmepäsmaksa-kiertelykuvio sitten vaikuttaa häiden hintaan?

Siten, että tyypillinen meininki on esimerkiksi seuraavanlainen: pari maksaa omasta pussistaan 5 000 euroa, ja kummankin vanhemmat maksavat 5 000 euroa. Kas, kasassa onkin 15 000 euroa.

15 000 eurolla voikin jo hankkia aivan eri juttuja kuin sillä 5 000 eurolla. Kukkiin voidaan heittää tonni, sormukseen pari tonnia, tilavuokraan toiset pari ja mekkoon vaikka puolitoista. Pari tonnia menee myös kuvaajalle ja useampi ruokiin. Siinähän se alkaakin olla jo.

Jos pareilla olisi oikeasti käytettävissään vain omaa rahaa, ja vain se viitisen tonnia, sitä myös käytettäisiin pihimmin. Mietittäisiin, että kannattaako tosiaan hankkia muutamaksi tunniksi 1 500 euron mekko, ja pohdittaisiin onko fiksua maksaa roskiin lentävistä kukista tonni.

Mutta kun vanhemmat haluaa maksaa vaikka mitään me ei pyydetty (mistä ollaan tosi kiitollisia!), pistetään sitä rahaa sitten myös haisemaan.

Siitä kiittää kansantalous ja siitä kiittää palveluntarjoaja, joka voi taas ensi kesäksi nostaa hintojaan kun maksuhalua ja (ainakin tuettuna) maksukykyä asiakkailta löytyy.

Näin häiden hintaan leipoutuu ilmaa kun parasta on saatava ja halvemmalla ei vaan saa, ja kaikki muutkin maksaa.

Siksi häät ovat niin kalliita. Kyseessä on kupla. Kupla, jolle morsiot itse mielellään puhkuvat kannattelevaa ilmaa, koska hei, häihin nyt vaan menee rahaa.

Kommentit (0)
Rekisteröitymällä Lilyyn kommentoit kätevämmin ja voit perustaa oman blogin. Liity yhteisöön tästä.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät merkitty *