Popedan ja Pate Mustajärven fanitus tulee minulle verenperintönä. Olen nähnyt Popedan livenä kaksi kertaa, ensimmäisen kerran eräänä itsenäisyyspäivänä Tampereen Pakkahuoneella Mertan kanssa. Kun keikka alkoi Maamme-laululla, emme olleet ihan varmoja, pitääkö nyt itkeä vai nauraa.

Viime talvena lähdimme Himokselle. Koska en osaa lasketella, lähdin mukaan mökkiemännäksi. Palkinto ennakkoluulottomuudestani oli parempi kuin osasin ajatellakaan: Popeda Himos-areenalla. Keikka oli kova, vaikka yleisö jätti hieman toivomisen varaa.

Bon Jounin musiikkiin törmäsin ensimmäistä kertaa vuosia sitten. Ensiksi tietysti huomion herätti megalomaanisen mahtava artistinimi. Sitten aloin kuunnella Bon Jounin pitkäsoittoa A Beautiful Never-Ending Nothing. Osaan jokaisen biisin ulkoa ja fiilistelen erityisesti nokkelia ja kauniita lyriikoita. Bon Jouni pysyy soittolistoillani vuodesta toiseen.

Siksi sydän hyppäsi kurkkuun, kun näin, että Bon Jouni eli Jouni Pesola on koonnut uuden yhtyeen, Pesolan, joka tekee levyllisen Popeda-tulkintoja! AAAAAH! Mitä muutakaan sitä elämältään haluaisi kuin herkkiä Popeda-vetoja. Ja ehkä kristallipullan.

Ensimmäinen julkaistu pala on Kaasua, komisario Peppone. Vaikka olen mm. esittänyt eräänlaisen ensemblen kanssa kyseisen laulun eräissä vappujuhlissa, en ole ikinä ajatellut Pepposen sanoituksia kovinkaan syvällisellä tasolla. Pesolan versio nostaa ne aivan uudelle tasolle. Helvetti soikoon mitä herkkyyttä Popedasta löytyy.

24.5. ilmestyy koko levyllinen pesolalaistettua Popedaa. En malta odottaa!

https://www.youtube.com/embed/i43jHoy85zE

<3: Laura