Possumerkki

Ajatukset ovat olleet viikon tulevassa, alkuviikosta lupaavia merkkejä oli jo ilmassa, mutta ”projekti” karkaa edelleen tulevaisuuteen, eikä uutta tulokasta ehkä vielä tavata tällä viikolla. Olin aivan tyysti unohtanut, millaisia kitupäiviä päivät ennen laskettua aikaa ovat. Onneksi on Tiitiäinen, joka pitää huolta päiväohjelmasta, ettei sohva täysin imaise sisuksiinsa. Viimeisen viikon ohjelmana on myös ollut jo paljon mainostettu työhuone, josta oma juttunsa myöhemmin. Mutta remonttiakin enemmän ajatukset ovat olleet monestakin syystä äitiydessä ja äitinä olemisen tämänpäiväisiin saavutuksiin kuuluu possumerkki. 

Esikoisemme kuivaharjoittelu on sujunut muutoin suhteellisen helposti, mutta vaippaa hän on pyytänyt vielä satunnaisesti. Lopulta (menetelmien uhkailu, lahjonta, kiristys voimin, joista lahjonta voitti) saimme sovittua, että iloinen molskahdus pönttöön tuo hänelle yhden merkin liitutauluun ja viiden onnistuneen kerran jälkeen hän saa valita mieleisensä lelun kaupasta. Tiitiäinen haluaa röhköttelevän possun koirien leluhyllystä. Siispä meillä metsästetään nyt possumerkkejä. Iloisia terveisiä uudistuneesta työ-/leikkihuoneesta ja on kai turhaa edes mainita, että myös äiti on ollut yhtä haltioitunut työhuoneen valmistumisesta kuin kuvissa tanssiva Tiiti. 

 

Ja tässä vielä possumerkki.