Joko kynttilöitä saa polttaa?

P8194910.jpg

 

Keväisin tunnen suurta haikeutta pakatessani lyhtyjä ja tuikkuja varastoon syksyä odottelemaan. Olen syksyihminen ja arki-ihminen, tykkään molemmista. Monesti teen sateisina heinäkuun päivinä pieniä varaslähtöjä ja polttelen kynttilöitä salassa, mutta elokuun illoissa se alkaa olla jo ihan luvallista. Arkeen mahtuvat ne suurimmat onnen hetket, kun huomaa, että kaikki elämässä on juuri tässä.

Joskus illalla, kun kolmekymmentä asiaa on vielä kesken, kynttilöillä voi vähän huijata. Kynttilänvalossa puuttuvia listoja, vaalean maton koiran oksennustahraa tai sen vieressä olevaa muistoa kaatuneesta aamukahvista ei huomaa ja viimeinen pesemätön ikkunaruutukin näyttää yhtä puhtaalta kuin kaikki muutkin. Vaikka päivällä niistä olisi jaksanut ottaa kierroksia ja repiä hiuksia loputtoman to do – listan kanssa, kynttilöiden polttaminen pelastaa sopivasti. Voi illan hiljaisina hetkinä käpertyä (ehkä myöhemmin syksyllä taas) punaviinilasi kädessä sohvalle herran viereen ja olla ja jutella. Fiilistellä sitä, että me ollaan tässä ja tänään kaikki on hyvin.

 

P8194922.jpg

 

 

Kommentit (0)
Rekisteröitymällä Lilyyn kommentoit kätevämmin ja voit perustaa oman blogin. Liity yhteisöön tästä.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät merkitty *