D-vitamiini

 

Tiesittekö, että on tehty tutkimus jonka mukaan odottaville naisille D-vitamiinia 150 µg/vrk.

Osalle annettiin 100mg ja toinen puolisko 50mg, ja huvittavinta minusta on, että eettinen komitea ei antanut lupaa käyttää kolmatta ryhmää verrokkina joka olisi saanut vain 10 mg joka on siis täällä meillä virallinen suositus.

Tuolla 100mg lisälläkään ei päässyt kuin 46% testiin osallistujista tavoiteltuun 100 nmol/l. Suomessa suositus alaraja on 40nmol/l, mutta moni ravintotieteilijä suosittelee, että luku olisi 100-150 välillä ja maailman johtavien D-vitamiinitutkijoiden mukaan lasten elimistön D-vitamiinipitoisuuden pitäisi olla 125-165nmol/l.  Päiväntasaajan paikkeilla elävillä veren D-vitamiinipitoisuus on aina yli 100nml/l.

Hurja oli mielestäni kun tuttava kävi mittauttamassa hänen pitoisuutensa oli 20nml/l,  labrahoitaja sanoi vain, että apteekista saa hyviä kapseleita, ja apteekista sanottiin, että tuo 10mg on aivan riittävä määrä, ei syytä syödä sen enempää.

aurinko1_LRG.jpgKuva

 

Itse syön 125-150 mikrogrammaa päivittäin syys-huhtikuun. Kaupassa myytäviä D-vitamiini rikastettuja tuotteita en käytä. Kalasta toki saa, mutta en sitä niin paljoa syö, että riittäisi.

Nyt tänä kesänä olen myös ottanut purkista, kun en ole kovin montaa kertaa vielä nähnyt auringon paistavan, aurinkoisina kesinä en ota.

Muistattehan, että elimistö ei pysty valmistamaan iholla D-vitamiinia jos se on suojattu aurinkovoiteella.

D-vitamiini suojaa myös ihoa auringon säteiltä, monihan palaa alkukesästä herkästi muuttei enään loppukesää kohden kun iho on saanut auringon deestä suojan. Olen itse hyvin vaalea ja ennen ihoni paloin paljon herkemmin auringossa, nyt runsaan D-vitamiin lisän (ja karoteinoidien) jälkeen en ole palanut, en edes Aasian auringon alla.

Oman veren D-vitamiini pitoisuus on toki hyvä käydä mittauttamassa jos syö paljon kapseleita tai ei käytä laisinkaan lisänä. Hinta on yksityisellä n. 60€ varmasti paikasta riippuen, alkukeväästä yksityisillä lääkäriasemilla on ollut useasti kampanjahintoja.

Toki kannatta myös kysyä neuvolasta jos saisi lähetteen pitoisuuden mittaukseen, niin aion nyt itse tehdä hiukan syksymmällä.

 

Muutama muu tutkimus D-vitamiinistä ja raskaudesta

Tutkimus D-vitamiini puute ja masennus.

Tutkimus 100mg ehkäisee raskaus- ja synnytyskomplikaatioita.

 Tutkimus D-vitamiinilisä vahvistaa syntyvän lapsen luustoa tulevaa elämää varten

 Tutkimus D-vitamiini ehkäisee istukan tulehdusta

 

Minkä verran sinä syöt vai syötkö laisinkaan?

 

 

hyvinvointi terveys liikunta

Foolihappoa jo ennen raskautta

Moni tietää, että sikiö tarvitsee foolihappoa eritoteen raskauden alussa, puute lisää hermostoputken *sulkeutumishäiriön riskiä merkittävästi.

Foolihapon syöminen on hyvä aloittaa jo raskautta suunnitellessa. Saantisuositus vuorokaudessa on raskaana oleville 500mg. Joka on aika vaikea saada täyteen ilman käyntiä purkilla. Itse olen käyttänyt solgarin sinkkiä, yhden kapselin päivässä. On vesiliukoinen vitamiini eli ei kerry elimistöön vaan tarvitsee saada ravinnosta päivittäin.

* Sulkeutumishäiriö johtaa spina bifidaan eli selkärankahalkioon. Spina bifidan yleisyys vaihtelee maittain, mutta keskimäärin 8 lasta 10 000:ta elävänä syntynyttä kohti kantaa kehityshäiriötä. Pahimmassa tapauksessa lapsi on jaloista halvaantunut ja hänellä on pidätys- ja ulostusvaikeuksia. Spina bifida saattaa aiheuttaa myös henkistä kehitysvammaisuutta ja aivojen nestekierron ongelmia.

Lisästä ei tosin ole haittaa miehellekkään.

”Myös miehen kannattaa miettiä foolihapon saantia. Tutkimuksen mukaan runsaasti foolihappoa saaneiden miesten spermassa on vähemmän kromosomipoikkeamia. ”

Jenkeissä suositellaan kaikille hedelmällisessä iässä oleville naisille lisäravinteeksi 400mg foolihappoa. Siitäkin huolimatta, että siellä lisätään jo viljoihin foolihappoa, mitä ei täällä meillä tehdä.

Foolihapon lähteitä ravinnossa:

Foolihappoa on runsaasti tuoreissa vihreissä kasviksissa ja hedelmissä. Mm. maapähkinät, salaatti, pinaatti, parsakaali, porkkana, paprika sekä herneet ja pavut. Myös täysjyväviljatuotteet, liha ja sisäelimet sekä maitotaloustuotteet sisältävät foolihappoa.

Saantia heikentää foolihapon liukeneminen keitinveteen ja tuhoutuminen hapen, auringon UV-säteilyn, kuumuuden ja säilömisen vaikutuksesta. Jopa 70 prosenttia tuoreiden vihannesten foolihaposta häviää huoneen lämmössä kolmen päivän kuluessa. Vaikka tuoreissa herneissä on runsaasti foolihappoa, säilykepurkin herneissä sitä ei ole enä

ä juuri lainkaan jäljellä. Vihannesten keittäminen tuhoa 95 % folaatista.

Eli on hyvin herkkä tuhoutumaan ravinnosta.

Foolihappolisä ehkäisee raskausaikana tutkimusten mukaan: keskenmenoja, downin syndroomaa ja ennenaikaista synnytystä.

 

Lisätietoa mm. täältä ja täältä

 

”Äitiysneuvoloiden kuuluisi Sosiaali- ja terveysministeriön ohjeiden mukaan suositella odottaville ja imettäville äideille ruuan lisänä foolihappoa. ”

Minulle ei ainakaan mainittu asiasta mitään.

 

hyvinvointi terveys liikunta