Ladataan...
Regina J.

Joulu tulee, mutta olenko valmis?

Joo joo, jouluun on vielä tovi (89 päivää tarkalleen ottaen), mutta se tulee nopeammin kuin arvaatkaan. Blossan tämän vuoden makukin on jo paljastettu ja se jos jokin kertoo joulun lähestyvän. Aiemminkin on jo tullut ilmi, kuinka jouluihminen minä olen. Nyt minua kuitenkin jännittää ja pelottaa. Tuleeko meille tänä vuonna joulukuusta, ja jos ei, niin tuleeko joulu ilman sitä?!

 

 

Elmo on oppimassa näinä päivinä/viikkoina kävelemään. Hän testailee jo tasapainoaan päästämällä irti tuesta seisaaltaan ja pysyykin siinä jo hetken kaatumatta. Pojan kaatuminen kuusen päälle ei ole pelkoni, vaan lähinnä se kuinka kovilla otteilla hän kuuseen ja kuusenkoristeisiin tarttuu ja kaatuuko itse kuusi pojan päälle. Esimerkiksi televisio on tällä hetkellä suurimmassa vaarassa, sillä se on matalalla tv-tasolla ja täten myös Elmon ylettyvillä. Kiellot eivät auta, vaikka hän ne kyllä ymmärtää. Tuntuu, että mitä enemmän kieltää, sitä kovemmalla otteella hän televisioon tarttuu ja tönii sitä. Miten siis kuuselle kävisi?

Joulukuusi on haettu meille jo yleensä joulukuun alusta, heti kun ensimmäiset kuuset ovat tulleet myyntiin. Minusta joulun odotus on sitä parasta aikaa ja näin joulukuusen tuoksusta ja sen tuomasta tunnelmasta saa nautittua mahdollisimman pitkään. Voisihan sitä laittaa kuusen vaikka parvekkeelle, mutta sitten tuoksu menee hukkaan. Sähköpistokkeitakaan ei kuusen valoille parvekkeella ole ja mahdollinen lumi sataisi kuusen päälle, kun parvekelasituksiakaan ei ole. Entäs pöytäkuusi? Sellainen pieni ja söpö. Meillä on vain suuria joulupalloja ja -koristeita, joten joutuisin koristeostoksille. Ei sekään kuulosta järkevältä ratkaisulta. Voisinko elää yhden joulun ilman kuusta? En tiedä. Tässä eletään suurten kysymysten äärellä. Miten tuon pienokaisen saisi tottelemaan kieltoja? Pitäisikö kutsua Super Nanny kylään jo nyt? 

Onko muita samojen kysymysten äärellä tuskailevia vanhempia?

 

 

Taidan nyt vain laittaa Michael Bublén joululevyn soimaan, juon kupposen kuumaa teetä ja rauhoitun. Alan valmistautumaan jouluun nyt muilla keinoin ja mietin joulukuusta myöhemmin. Vaikka joulun odotukseen tämä vajaa kolme kuukautta menee nopeasti, niin siinä ajassa lapsi kuitenkin kehittyy hurjasti. Ehkäpä siis kiellot menevät perille ennen kuusen hankintaa? Toiveajattelua kenties, mutta haluan uskoa siihen..

P.s. Vinkkejä kaikkiin ylläoleviin kysymyksiin otetaan vastaan ja muutkin jouluhullut saavat ilmoittautua!

Kuvissa viime jouluinen minitonttumme. En kestä, miten meidän pikkuisesta on yhtäkkiä tullut jo taapero. Vai vaaperoksiko häntä kutsutaan, kun hän ei aivan vielä kävele? 

 

- R -

Ladataan...
Regina J.

Jokunen aika sitten jo kirjoittelin tänne samasta aiheesta ja kuinka olin jäänyt koukkuun makrameen maailmaan. Olen edelleen todella innoissani, että olen löytänyt tämän tyylin ja ilokseni olen saanut toteuttaa tätä käsityömuotoa ihan jo tilaustöidenkin muodossa. Aikaa ei tässä vauva-arjessa ole mitenkään liikaa, mutta miten onkaan ihanaa pojan päiväunien aikaan tai illalla hänen nukkumaan mentyä paneutua hetkeksi omiin ajatuksiin ja luoda kuvioita solmeilemalla. Se todella rauhoittaa ja bonuksena on, että oma aika tuottaa jonkin konkreettisen tuotoksen. Aloitin vauvakuplassa yllättäen tuttinauhoilla, mutta pian huomasin tekeväni hanskaklipsuja, kukka-amppeleita sekä seinäkoristeita. Mitäköhän seuraavaksi keksin?

 

 

 

Tuotoksia olen kutsunut Makrakas-nimellä. Kuvista näkee, millaisia töitä teen, joten samanlaisia (lue samantyyppisiä, sillä kaikki työt ovat uniikkeja käsitöitä) voi tilata haluamallaan värillä. On myös mahtavaa, että saan välillä tilauksen taiteilijan vapaudella, jolloin saan luvan luoda jotakin aivan uutta. 

Parasta makrameessa on, että kuvioita ja muotoja on loputtomiin ja pienilläkin muutoksilla saa aivan uuden ilmeen töihin. Isoissa seinäkoristeissa varsinkin pääsee luomaan vaikka minkänäköisiä teoksia. Sanoinko jo, että solmeilu on aivan ihanaa!?

 

 

Tässä onkin hyviä lahjaideoita ihanille pienille vauvoille, tupaantuliaisiin tai vaikka syntymäpäivälahjaksi. Mikä sen ihanampi lahja kuin uniikki käsityö. Menkää siis seuraamaan Instagramissa @Makrakas_dsgn -tiliä ja katsomaan mitä kaikkea saan aikaiseksi! Otan myös kommentteja, kysymyksiä ja tilauksia mielelläni vastaan. :)

 

 - R -

 

Ladataan...
Regina J.

Kyselin Instagramin puolella tässä eräänä päivänä, kiinnostaisiko ketään sokerittoman ja viljattoman mukikakun resepti. Yhtään kieltävää vastausta ei tullut, joten tässäpä se sitten tulee.

Herkkuhimon vallatessa ei tarvitse odotella kauemmin kuin noin kymmenen minuuttia, niin saa jo pistää kakkua poskeensa. Helppo ja nopea herkku siis tämä. Eikä edes jää huonoa omaatuntoa herkkuhetken jälkeen. Reseptin aineksilla saa joko yhden ison mukikakun tai kaverille kanssa, eli kaksi pienempää kakkusta.

 

MUKIKAKKU

  • 1 kananmuna
  • 1 rkl Foodinin raakakaakaojauhetta
  • 1 banaani
  • 1/2 dl kahvia (tai muuta nestettä)
  • 3/4 dl Foodinin kookosjauhoa

Blendaa kaikki ainekset keskenään ja kaada mukeihin. Mukeja ei tarvitse edes voidella, sillä kakku irtoaa helposti ilmankin. Sitten vain mukit mikroon ja tehosta riippuen 2-3 minuuttia ja kakku on valmis. Kannattaa kokeilla esimerkiksi hammastikulla kakun keskeltä, mikäli epäilee kypsyyttä. Kakku on kypsä, kun tikkuun ei jää taikinaa. Muki kumoon ja kakun pitäisi tipahtaa helposti lautaselle.

Päälle laitoin Foodinin kookosmannaa, joka suli ihanasti kakun päälle ja reunoille, sekä lisäksi raakalakritsijauhetta. Päälle voi kuitenkin laittaa mitä ikinä haluaakaan ja on omille makunystyröille sopivaa.

Kookosjauhot voi myös korvata esimerkiksi mantelijauhoilla ja suklaisuuttaa voi muokata raakakaakaojauheen määrällä. Kaakaojauheen voi toki jättää myös pois, jolloin saadaan aikaiseksi vaalea kakku.

Naattikaahan ja kertokaa ihmeessä onko mukikakku hitti vai huti!

 

 - R -

Pages