Kambodza osa 2: Siem Reap ja Angkor Wat

Taitaa jo olla aika talvilomareissun kakkos-osalle, ennen kuin se kesäloma sieltä jo yllättää. Tällä kertaa kokemuksia Siem Reapista sekä Angkor Watista. Var så god!

 

 

Reissumme siis tosiaan alkoi varsinaisesti Siem Reapista, jossa saimme ensikosketuksemme Kambodzaan. Lensimme Siem Reapiin Bangkokin kautta ja jatkolento olikin mukavan lyhyt. Siem Reapin lentokentälle laskeuduttuamme luulimme ensin saapuneemme jonkin luksushotellin pihalle, sillä lentokenttärakennus muistutti ennemminkin suurta temppelimäistä hotellia, kuin lentokenttää. Ihanan erilainen lentokenttäkokemus siis.

Kentältä otimme taksin hotellillemme, Khmer Mansion Boutique Hotelille, josta suuri suositus jo heti alkuun. Heillä oli aivan älyttömän hyvä palvelu sekä huomaavaisuus asiakkaita kohtaan koko majoituksemme ajan. Miten ihanaa oli saada heti kylmät ja kosteat, jasminen tuoksuiset pikkupyyhkeet kauniina rullina tarjottimelta, kun saavuimme pitkän matkan väsyttäminä ja kuuman ilmaston hikoiluttamina vastaanottoon. Tai emmehän edes ehtineet vastaanottoon asti, kun jo henkilökunta oli jostain kulman takaa meidät bonganneet ja tulleet vastaan hotellin ulkopuolelle. En edelleenkään ymmärrä, mistä he meitä stalkkasivat, sillä hotellin aulasta ei suoraa näköyhteyttä pihalle tai tielle ollut. Muutenkin kokemuksemme tästä uudehkosta majoitusliikkeestä oli erinomaista tasoa. Huone vastasi odotuksia ja pieni allasaluekin oli viihtyisä sekä sijaintikin loistava. 

Kylpyhuoneessakin se luki: Loma oli alkanut.

 

 

Siem Reap itse kaupunkina oli melko (voiko sanoa) ruma, mutta leppoisa. Toki tämä on vain meille päällimmäiseksi jäänyt mielipide, vietimmehän kohteessa vain pari päivää. Kaupunkia on huomattavasti elävöittänyt ja kasvattanut temppelien tuoma turismi. Keskustasta löytyy siis muun muassa turistien täyttämä, melko kammottava baarikatu. Aivan läheltä tätä ei kannatta mielestäni majoitustaan varata, sillä musiikin jyske kyllä kantautuu lähistölle. Night Market-alue oli mielenkiintoinen paikallisine katuruokineen ja käsitöineen. 

Ostimme temppeleille vain yhden päivän lipun ja meille se riitti oikein hyvin. Saimme jalkamme kipeiksi koko päivän kävelystä ja näimme kaiken, mitä halusimmekin, eli tunnetuimmat temppelit. Myynnissä olisi ollut myös kolmen, viiden ja seitsemän päivän lippuja. Vaikka olimme todella vaikuttuneita kaikesta näkemästämme, emme olisi kuitenkaan jaksaneet useampaa päivää kierrellä temppeleitä. Oppaita oli tarjolla pitkin matkaa, mutta kolusimme paikkoja itse. Mukanamme oli paksu opaskirja temppelialueesta, jonka avulla hahmotimme aluetta paremmin ja saimme myös tietoa eri temppeleistä.

Lähdimme liikenteeseen kukonlaulun aikaan, halusimme nimittäin nähdä Angkor Watin auringon noustessa. Todellakin heräämisen arvoista. Niin kauniisti aurinko nousi punaisena möllykkänä temppelin takaa, kun nautimme hotellilta saatua take-away -aamiaista temppelialuetta ympäröivän vesialtaan äärellä, lähellä sisäänkäyntiä.

 

 

Jatkoimme Angkor Watin temppelin sisään ja tutkimme sitä parisen tuntia satojen ellei jopa tuhansien muiden turistien kanssa, jonka jälkeen siirryimme eteenpäin päiväksi ostetulla tuk-tuk-kyydillä. Kuski siis vei meidät aina seuraavalle temppelille ja odotteli siellä, kunnes olimme valmiita taas jatkamaan eteenpäin. Alue on niin valtava, lähes 400 km2, että jalan on sitä mahdotonta kulkea. Myös polkupyörällä aluetta tutkivia oli paljon liikenteessä. Yhdessä temppelissä meni aina tunti tai kaksi, useammankin olisi kyllä saanut kulumaan oppaan kanssa.

 

 

Seuraavaksi oli edessä Angkor Thomin alueella sijaitseva Bayonin temppeli, joka on tunnettu suurista hymyilevistä kasvopatsaistaan. Tästä etenimme puiden ja luonnon valtaamaan temppelialueeseen Ta Prohmiin, jossa on kuvattu myös muutamat pätkät Tomb Raider -elokuvasta. Aivan valtavia puita ja uskomattoman näköistä, kun puiden juuret kiertävät ja peittävät rakennelmat. Täällä vasta tajuaa ajan kulun ja sen kuinka pieni ihminen onkaan. En voi käsittää, miten tämä temppelialue ja muinainen kaupunki on löydetty vasta satoja vuosia sen rakentamisen ja asuttamisen jälkeen. Enkä sitä, miten upeasti kaikki rakennukset on koristeltu pikku yksityiskohtia myöten.

Suosittelen vaatetukseksi hengittäviä ja ohuita, mutta pitkähihaisia ja -lahkeisia vaatteita. Ihan vaan siksikin, että pääsee käymään kaikissa nähtävyyksissä. Itselläni oli amatöörinä vain huivi peittämässä olkapäitä, mutta tämä ei riittänytkään, vaikka niin luulin ja olin lukenut. Kaksi näköalakohdetta jäi tästä syystä väliin. Toki myös polvet tulee olla peitettyinä. Kenkien tulee olla hyvät ja tukevat, sillä kävelyä kertyy paljon. Suosittelen myös välttämään valkoisia vatteita, sillä pöllyävä punamulta ei kovin helposti lähde edes pesussa. Pitkä hame ei myöskään ollut ehkä paras idea. Eräälle temppelille jyrkkiä portaita kiipeillessä saattoi minulla olla hiukan vaikeuksia, helma kun oli hiukan tiellä. Tyyli ennen kaikkea. :D

 

 

Hengästyin taas, kun katselin uudelleen näitä kuvia temppeleistä. Maailmassa tosiaan on monta ihmellistä asiaa, jotka hämmästyttää ja kummastuttaa tätä pientä kulkijaa. Angkor Wat on todellakin yksi näistä. Kuvat puhukoot puolestaan. Wow. Onneksi UNESCO suojelee!

Siem Reapista ei valitettavasti ole kummemmin kuvia, sillä vaihdoin juuri ennen Angkor Warille menoa kameraan musitikortin ja oivallisesti kadotin tämän toisen muistikortin ja sitämyöden myös kaikki aiemmin otetut kuvat sille tielleen. Onneksi ei ollut erityisen kuvauksellinen kohde ja vain puolikkaan päivän matkakuvat jäivät taltioimatta. Tosin menihän siinä lisäksi kaikki kuvat joulusta asti… Noh, tekevälle sattuu. 

Nyt sitten tekee taas mieli alkaa suunnitella seuraavaa reissua. Matkakuume pääsi yllättämään. Mihinkähän sitä seuraavaksi lähtisi(?)

 

– R –