Kesällä, kun minulla oli vielä aikaa puuhailla erinäisiä asioita, kuten esimerkiksi käydä suihkussa ja syödä (heh), sain pienen päähänpiston ja pakkomielteen muhkeasta villaviltistä vauvalle, kiitos Pinterestin. ”Kaikkihetitässänyt” -tyyppinä ryhdyin tuumasta toimeen ja muutaman päivän päästä posti toi paketillisen paksua lampaanvillalankaa. Sateinen päivä mökillä ja viltti oli jo tekosilla. Katselin erilaisia ohjeita netistä käsillä kutomiseen, siis ilman puikkoja. Tarpeeksi suuria puikkoja olisi kyllä ollut myös myynnissä, mutta halusin kokeilla käsivarsilla kutomista, joten jätin puikot kauppaan. 

Tilasin superpaksut Grosso-villalangat Lankava-nettisivuilta. Toimitus oli todella nopeaa ja värivaihtoehtoja useita. Valitsin väriksi vaalean siniharmaan. Mielestäni se oli kauniin harmoninen ja sopiva sävy kotiimme sekä pienelle pojalle.

Langan ympärille on kiedottu ohut lanka. Lanka teki paksusta villalangasta eripaksuista eri kohdista. Halusin viltin tasapaksuiden näköiseksi, joten päätin poistaa sen. Tämä oli työläin ja aikaavievin vaihe. Rulla kerrallaan poistin ohuen langan, samalla televisiota katsellen. En sitten tiedä, mikä virka tällä ohuella langalla on, mutta uskaltauduin sen kuitenkin poistamaan, eikä haittaa tästä ole ollut.

Pidin pienen tauon langan poiston jälkeen ja rupesin tekemään silmukoita käsivarsieni ympärille. En löytäny tarkkaa ohjetta, kuinka monta silmukkaa tulisi tehdä, jotta saisin haluamani kokoisen pienen viltin alulle. Jotenpa aloitin vain tekemään silmukoita ja päädyin 12 silmukkaan. Näin sain aikaan kahdella villalankarullalla noin 50 x 60 cm kokoisen viltin, eli juuri sopiva esimerkiksi vauvan ensisänkyyn. Tilasin varmuudeksi yhteensä viisi rullaa, sillä olin jostain lukenut, etät neljästä saisi kivan pienen viltin. Minulla vauvanvilttiin riitti siis vain kaksi rullaa. Viidestä rullasta saisi sis todella suuren ja muhkean viltin. Toki viltin koko riippuu myös käsivarsien paksuudesta, eli neulosten koosta.

Käsillä neulominen toimii muuten samoin kuin puikoilla neulominen, mutta työtä ei käännetä kerroksen jälkeen, vaan työtä jatketaan takaisin samaa reittiä toiseen suuntaan. Videoitakin käsillä neulomisesta löytyy vaikka kuinka netistä, joten rohkeasti vaan kokeilemaan ja tutustumaan niihin, jos neulominen ei muuten ole tuttua puuhaa. Vaikeaa tämä ei ole, sillä enpä muista milloin itsekään olisin ennen tätä viimeksi neulonut.  

Käytimme vilttiä myös vauvakuvauksissa rekvisiittana ja sen kanssa tulikin yhdet meidän lempikuvista E:stä. Isot kiitokset vielä Björn Fagerholmille vauvakuvista!

Tässäpä siis puuhavinkki talven pimeisiin iltoihin ja samalla joululahjavinkki jollekin pienokaiselle. Suuremman viltin tekemällä mahtuu omien varpaiden lisäksi myös koko perheen varpaat lämpöisen ja pehmeän viltin alle. Itsekin ajattelin ylijääneistä kolmesta rullasta tehdä vielä toisen hieman suuremman viltin, kunhan minulle taiotaan jostain lisää aikaa. Siispä tilaisin päivään muutaman extratunnin, kiitos! Tai jospa joku opettaisi minulle, miten aikaa käytetään paremmin hyödyksi. #momlife

 – R –