TV-katsaus: Elixir Fitness

Avasin television. Telkkarissa alkoi Elixir Fitness, josta minulla oli nuoruusiältä periytyvät epäilykseni (Elixir taisi tulla lauantain lastenohjelmien jälkeen ja krooh). Noh, kun parempaankaan tekemistä ei ollut (oli), niin jäin sitten katsomaan, että miten tämä fitness-versio eroaa alkuperäisestä. Kokemus osoitti taas kerran sen, että suomalainen tv-käsikirjoitus ei voi hyvin.

Jakso alkaa hotellista heräämisellä ja juoksemisella teltan luokse, jossa toinen sarjan sankareista nukkuu. Hotellin pöydälle jää kauluspaita, joka seuraavassa kuvassa onkin kundin päällä (klaffivirhe!). Toinen sankareista herää teltasta näyttäen juurikin siltä, että on saanut rauhassa käydä suihkussa ja kuivata tukkansa. Taustatarina on, että Lauri on kaupunkilaisena kammoksunut teltassa nukkumista ja karannut salaa hotelliin Elsen nukahdettua. Näillä näyttelijänlahjoilla ei ehkä kannata palkintoja odottaa.

Välillä hypätään Thaimaan rannoille esittelemään vatsalihastreeniä (vähän koomista kuunnella kahden suht kovassa kuosissa olevan tyypin puhuvan ”vatsamakkaroiden sulattamisesta”). Sitten ollaan Raahessa melomassa. Sitten ollaan Miamissa, jossa Lauri osallistuu johonkin pitkännimiseen fitness-skabaan. Sitten ollaan taas Raahessa melomassa. Ja sitten hotellihuoneessa. Ja taas melomassa. 

Mitään koherenssia jakson kulussa ei ollut. Aiheesta ja paikasta hypittiin toiseen holtittomasti. Koko jakson taustasävy oli taas samaa nillitystä siitä, kuinka stadilainen on huonompi ihminen kun ei osaa kajakoida. Niin väsynyttä. Se, että joku ei osaa kajakoida, ei edes ole helsinkiläinen juttu, vaan ihan henkilökohtainen ominaisuus ja tätä helsinkiläisille naureskelua on niin tylsä katsella telkkarista. En osaa minäkään kajakoida, vaikka olen teini-ikäni viettänyt 100 asukkaan maaseutukylässä. 

Elixir Fitness, jatkossa käännän kanavaa. Samaa suosittelen muillekin.