Ketoa, fysioterapiaa ja armoton treeni

Sunnuntaina alkoi jo normaali ruokarytmi. Muuten palautuminen viikonlopun rellestyksestä huilaten. Maanantaina aloitan viikon treenit fysioterapialla. Monella on käsitys, että fysioterapia on hierontaa ja venyttelyä 😳 Korjataan vähän. Nämä ovat kyllä osa terapiaa, mutta enemmänkin tarkoituksena on itse tehdä liikettä, jolla korjataan ns ongelmaa. Liike on usein paras ratkaisu moniin ongelmiin. Esimerkiksi minun tasapaino-ongelmiin etsitään oikeita liikkeitä kropan haastamiseen ja tasapainon parantamiseen.

Mutta tässä nyt kuva, millä ruualla kolne viikkoa eteenpäin 😊

Maanantai meni terapian jälkeen huilatessa. Tiistaina sitten salille.  Aamulla kamalan huono olo, elimistö ihan tyhjäksi ja siitä salille.  Olo oli vähän sellainen, että oikeim jännitti että mitä tästä tulee…  Aloitettiin JALKATREENILLÄ!!!

Mä olen joskus vannonut että en koskaan hikoile niin että paita kastuu, perun puheeni. Paita oli jo jalkatreenin jälkeen niin märkä, että pystyi puristamaan vettä! Olo oli kuitenkin ihan reipas, vaikka aamu oli niin vaikea. Marko ei paljon armoa antanut. Epäilen kyllä, että alakoulussa matematiikan tunnit on jääneet väliin ja laskenta 1-10 välillä ei onnistu.

Armoa ei tunneta 🤤 Mutta tässä onkin se juttu, että moni ei uskalla haastaa itseään näin täysillä ja oman sairauden taakse on helppo piiloutua. Ymmärrän kyllä että kaikki eivät nauti tällaisesta rääkistä, mutta voi sitä tulla jumppaamaan kevyemminkin! Koko kroppa käydään näissä treeneissä läpi. Omana tavoitteena on painonpudotus ja tiettyjen liikeratojen toiminnan paraneminen. Ja koko kehon treenaaminen kerralla on näihin asioihin parasta.

Ongelmana meillä autottomilla tulee talvella salille pääsyssä. Sosiaalitoimen päätösten mukaan me liikuntarajoitteiset pärjätään niin pienellä määrällä kuljetuspalvelun kyytejä, että oman kunnon ylläpitäminen ja salilla käynti esim ovat melko vähissä. Kirjoitan ongelmasta myöhemmin.

Nyt huilaamaan, että jaksaa perjantain jumpan 🏋️‍♂️