Vähitellen.

Pitkästä aikaa tuntuu taas siltä, että jaksan kirjoittaa tänne blogiin. Kevät on jostain syystä ollut yhtä aikaa ihanaa ja aivan helvetin rankkaa aikaa. Kesä alkoi ja lyhyt lomakin tuli vietettyä, tosin tällä hetkellä tuntuu, että siitäkään ei ollut mitään iloa tähän ainaiseen väsymykseen ja alavireisyyteen.

Onneksi elämä sentään kuljettaa vähän taas eteenpäin ja muuttokuorma liikkuu muutaman talon eteenpäin suurempaan asuntoon. Sama kaupunki, sama katu, mutta onpahan edes uudet seinät. Tulevaisuudessa muuttokuorma toivottavasti suuntaa hieman kauemmaksi, mutta nyt on vaan maltettava. Uudet seinät ovat parempia, kuin samat vanhat! Varsinkin, kun sydämessä tietää, että tämä on vain väliaikaista ja tulevaisuus ja uudet tuulet on täällä toivottavasti jo ensi vuonna tähän aikaan. Sehän on aivan pian, eikö?

 

p.s. Muista tulevaisuus!

Kommentit (0)
Rekisteröitymällä Lilyyn kommentoit kätevämmin ja voit perustaa oman blogin. Liity yhteisöön tästä.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät merkitty *