Voi jumalauta.

Töissä. Tänään 14h. Yksin. Huomenna 13h. Melkein yksin.

Ainoa ajatus tällä hetkellä on juuri niin raju ja yksinkertainen, kuin tuo otsikko; voi jumalauta. Yritän muistella miksi halusinkaan tälle alalle, en keksi enää mitään. Kai minulla oli joku hieno maailman pelastus -fantasia mielessäni.

Enää en halua pelastaa, kuin itseni.