Voi jumalauta.

Töissä. Tänään 14h. Yksin. Huomenna 13h. Melkein yksin.

Ainoa ajatus tällä hetkellä on juuri niin raju ja yksinkertainen, kuin tuo otsikko; voi jumalauta. Yritän muistella miksi halusinkaan tälle alalle, en keksi enää mitään. Kai minulla oli joku hieno maailman pelastus -fantasia mielessäni.

Enää en halua pelastaa, kuin itseni.

p.s. Muista ammatillisuus.

Kommentit (0)
Rekisteröitymällä Lilyyn kommentoit kätevämmin ja voit perustaa oman blogin. Liity yhteisöön tästä.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät merkitty *