Momfie pikkarit ja oma huone
Lauantaiaamuna istahdin pendolinoon yksin. Matkasin Tampereelle Teammomfien pikkareihin, eli pikkiksiin eli pikkujouluihin. Sanoinko jo, että olin matkalla yksin. Emmi oli varannut meille muualta saapuville yhteismajoituksen Dream hostellista. Minä päätin kuitenkin viettää yöni ihan ylhäisessä yksinäisyydessäni samassa paikassa, mutta hotellin puolella. Ajattelin, että kun lähden yöreissulle, otan siitä kaiken irti, nautin isosta sängystä ihan yksin ja nukun siinä poikittain.
Saavuin hotellille ennen muuta porukkaa jo puolen päivän aikaan. Vaikka sisäänkirjautuminen oli vasta kahdelta, suunnittelin jättäväni laukkuni hotellin säilöön ja käyväni pyörähtämässä vähän kaupungilla. Kerrankin hommat luistivat jopa paremmin kuin Strömsössä ja huoneeni olikin jo valmis, ja minä pääsin kirjautumaan sisään samantien. Ai että, en muista milloin viimeksi olisin ollut hotellihuoneessa yksin. Ihan luksusta. 
Makoilin hetken, nautin hiljaisuudesta ja lähdin kaupunkiin. Kun palasin takaisin hotellille, oli osa pikkisporukastakin löytänyt tiensä perille. Ryhdyimme valmistautumaan iltaa varten. Minä kipaisin huoneeseeni, laitoin hiukset kiinni, vähän lisää meikkiä naamaan ja pujahdin mekkooni.
Kipittelin alakertaan katsomaan joko siellä olisi porukka lähtövalmiina. Aulassa istui Nanna ja Iksu meikkaamassa:
”Hei moi, ai te ette oo vielä valmiita. Eikö meijän piä olla siellä juhlapaikalla jo ihan just?” Kysäisin naisilta.
Nanna mulkaisi minua ja tuhahti: ”Mä en puhu sulle. Mä vihaan sua”.
”Ai miks?”
”No vituttaa kattoo, ku yks sieltä hipsii omasta huoneesta täydessä tällingissä ja mä istun tässä aulassa meikkaamassa. Mä vihaan sua, ku sä tajusit ottaa oman huoneen. En puhu sulle.”
”Vooi, mie ymmärrän. Mieki oon vähän kateellinen itelleni tästä ideasta, mutta älä huoli, mie voin laittaa sulle paljon viedokuvaa yöllä ja aamulla sieltä minun OMASTA huoneesta”, nauroin Nannalle.
”MÄ EN TODELLAKAAN AVAA YHTÄÄN TIEDOSTOO. EN YHTÄÄN!”
Siitä meidän pikkari ilta käynnistyikin mukavan rattoisan huulen heiton merkeissä ja pikkuhiljaa pääsimme kaikki siirtymään juhlapaikalle. Emmi oli neuvotellut meille sauna-ja kokoustilat ihanasta Kehräsaaren H Liljeroosin tiloista, joka siis tarjosi meidän momfie-tiimille saunatilat ihan ilmaiseksi. 
Meillä oli myös oma kokki Chef Saneri, joka valmisti mammaköörille aivan loistavan marokkolaishenkisen illallisen. Ohjelmassa oli syömistä, vähän juomista, seurustelua, naurua, vähän kovempiäänistä naurua, hiprakkaista sekoilua ja tietysti Nannalle aika-ajoin muistuttelua siitä minun omasta huoneestani ja tulevasasta livekuvasta.
Jossain vaiheessa iltaa siirryimme paikalliseen, ihan vain yhdelle pienelle muutamalle isolle…
Tappiin asti tanssilattialla!
No ei sentään ihan tappiin saakka, mutta ihan kiitettävästi osa meistä mammoista jaksoi kuitenkin. Yöllä kun saavuimme hotellille, muistin päivällä Nannalle antamani lupauksen ja lähetin hänelle pari esittelyvideota isosta sängystäni. Nanna vastasi jotenkin hirveän tylysti tekstiviestillä:
”EN VITTU VARMANA KATO! MÄ VIHAAN SUA!”
Noo, Nannaa varmasti jo väsytti pitkä ilta ja siitä syystä hän vaikutti ehkä vähän kypsältä. Heti aamutuimaan jatkoin reippaana esittelyvideoiden lähettämistä. Tässä teillekin muutama (noin kymmenestä) loistavasta esittelyvideosta, jotka lähetin Nannalle.
https://www.youtube.com/embed/CU3BxJwQ7iY” width=”420″>
Minä en oikein tiedä mikä tässä nyt meni vikaan, koska jotenkin ne Nannan vastaukset vaikuttivat aamullakin vielä hiukan tylyiltä. Vai mitä te olette mieltä, tulkitsinko väärin?