Kyllä isä osaa!

Eilisen juhlapäivän kunniaksi päätimme pyöräillä vajaat 20 kilometriä kirppikselle. Ilma oli aurinkoinen ja kuuma. Väitän että harkintakykyäni kulkuvälineen suhteen sumensivat sana KIRPPIS, seuraavat henkilöt: Amma, Iksu, Rosanna, phocahispida, Siperian Ella, MinEna ja Emmi, joiden seurassa olin viettänyt pari edellistä päivää, touhuten mm. näitä asioita…

                                        Kuva: phocahispida

sekä ehkä kuitenkin eniten tuo kourassani killuva keltainen kuplajuoma.

Kuva: Siperian Ella.

Muutamakin pullo tuota kuplivaa ilojuomaa on melko paljon tällaiselle kuivasuulle. Siihen kun vielä yhdistää valvomisen ja matkailun on meikäläisen puuropää taattu ja harkintakyky menetetty täysin.

Lähdimme siis pyörällä matkaan, aurinko paistoi, linnut lauloi ja oli ihan järkyttävän kuuma. Hiki kirveli silmiä ja valui selkää pitkin, satula liimaantui persuksiin kiinni. Kun minulle valkeni, että puolet matkasta on vuoren korkuista ylämäkeä, meinasi iloinen perheidyllimme vaihtua fucking happy family-tragediaksi. 

Jykän hermot eivät pettäneet, joten hän piti huolen, että pysyimme niukin naukin iloisen perheidylin puolella. Takaisin palatessamme Saana nukahti turvaistuimeen, kypärä vain kopsahteli välillä selkääni vasten.

”Hei, Saanan pää heiluu ja retkottaa,” Jykä sanoi.

”No kai mie sen oon huomannu, mutta en pysty tukemaan sitä käellä, ku samalla pittää juntata tällä pyörällä tuota helvetin seinää ylös,” minä vastasin iloisesti.

”Mä keksin yhden jutun. Pysäytetään hetkeksi,” Jykä tuumasi. Hyppäsi pyöränsä päältä, otti takaritilältä ”mustekalakuminauhan” ja siirtyi Saanan penkin luokse. Pari kiepsautusta ja neitosen pää oli tuettu loppumatkaksi pysymään oikealla paikallaan.

Näyttää karulta, mutta toimi ihan älyttömän hyvin. Jykä fiksaili vielä myöhemmin kuminauhan menemään tuosta penkin selkänojan reiästä läpi, niin pysyi tosi hyvin paikallaan. Kun kyseessä on kuminauha, ei pää kuitenkaan ole ihan köytetty paikalleen, vaan siinä on pientä liikkumavaraa.

 Saana nukkui tyytyväisenä koko loppumatkan ja minullakin rupesi fiilis nousemaan, kun kotikulmat lähestyivät.