37 vuotta, a-p-u-a!!

Tänään se on, se päivä joka juuri vasta hetki sitten oli. Nyt se on taas. Voin sanoa, että ahdistaa. Alan olla jo liian vanha moneen asiaan. Ahdistaa, kun ei ole yhtä notkea kuin ennen. Ahdistaa, kun synnytyksestä ei toivu samalla vauhdilla kuin 13 vuotta sitten. Ahdistaa, kun aamulla herää ja joka paikka on nukkumisesta kankea… Rakas teinini tuossa vieressä kikkaili pallon kanssa, ja analysoi syntymäpäiväolemustani juuri hetki sitten:

”Äiti on vähän ahdistunut kun se taas vanhenee. Minun äidistäni on hyvää vauhtia tulossa keski-ikäinen.”

”Lähe meneen, jos et halua saada pataas,” vastasin. 

Siis enhän minä oikeasti koskaan lastani lyö. Tästä on vain tullut meillä sellainen vitsi, kun poika on minua yli 20 senttiä pidempi ja paljon voimakkaampikin.

Katsoin peiliin. Olen harmaa, tukka roikkuu ja naamassa on ryppyjä. Voi paskan paska!! Mitähän tälle vois tehdä? Kaivelen vessan kaappeja. Sakset! Raksaisen parilla naksauksella itsellen otsahiukset, niks naks. Hah! Vähän lyhyeksi meni, mutta ihan sama. Löysinpä vanhan itseruskettavan voiteenkin. Lätkin sitä naamaani. Vähän parempi. 

Tässä sitä ollaan, eikä paremmaksi enää muututa. Ne ajat on takanapäin, että ikääntyessä kaunistuisi. No can do.

20140307_104238.jpg

Kauneus DIY Hiukset Ajattelin tänään

Hei,hei cosatton turvaistuin, ainakin seuraavaksi 3 vuodeksi.

Käytiinpäs sitten siellä VauvaPisteessä kyselemässä noista turvaistuimista… Joo ja ei. Siis ei Cosatton ihanuutta meille, ainakaan vielä pitkään aikaan. Ratkaiseva syy tähän (katkeraan) luopumiseen on lapsen turvallisuus.

Suomessa, Ruotsissa ja Norjassa ollaan kuulema näissä lastenturvallisuusasioissa muuta maailmaa edellä ja täällä suositellaan lapsen kuljettamista selkä menosuuntaan aina 4 vuotiaaksi saakka. Kyllä vaan. Selkärangan vammautumisen vaara on (muistaakseni) 10% suurempi kasvot menosuuntaan matkustettaessa, nimenomaan juuri alle 4-vuotiailla lapsilla. Siitä eteenpäin taas lapsien on turvallisinta matkustaa kasvot menosuuntaan. 

2015 tulee voimaan myös laki, jossa lasta pitää kuljettaa selkä menosuuntaan hänen 15 ensimmäistä elinkuukauttaan. 

Ensimmäisenä minulla tuli mieleen, että eihän se laps raukka mitenkään mahdu matkaamaan selkä menosuuntaan, muuta kuin jalat länässä. Ystävällinen ja selvästi asiaan perehtynyt myyjä valaisi  minua näin: ”Eihän aikuisetkaan istu autossa jalat suorassa. Lapselle on ihan luontaista istua jalat koukistettuna. Ihan hyvin mahtuu, testattu on”, Hmm. Niin…

No entäs ne kaikki testit sitten… Ongelmana näissä testeissä on kuulema se, että monet testeistä tehdään euroopassa, jossa jo vauvaikäisiäkin istutetaan autoissa kasvot menosuuntaan. Siellä ei oikeastaan edes tunneta tällaista selkä menosuuntaan vaihtoehtoa. Tästä syystä juuri ne istuimet, jotka ovat suunniteltu asennettavaksi selkä menosuuntaan, saavat huonoja arvosanoja. 

Kyllä sen verran painavaa asiaa tuli, että me päätimme hankkia tyttöselle istuimen, jossa matkataan selkä menosuuntaan. Muutaman vuoden päästä vasta on ihanan, suloisen Cosatton aika. Cosatton istuimet, kun kaikki olivat niitä kasvot menosuuntaan malleja. Vielä emme päättäneet, mikä se  lopullinen istuin nyt sitten on, mutta toivottavasti ei ainakaan musta. Yksi aika kiva vihreä sieltä kyllä löytyi…

Liikkeessä oli myös myynnissä niitäkin istuimia, joissa matkataan kasvot menosuuntaan. Ihmiset niitä paljon hankkivat, koska ovat helppokäyttöisiä, käyttöikä on lapsella niissä pidempi jne. Mutta kyllä meille oli tuo loukkaantumisprosenttijuttu niin suuri asia, että selkä menosuuntaan tyttö tulee matkaamaan, oli se miten tylsää tahansa. Me kun vielä ajamme kerran, pari vuodessa Suomen halki ja takaisin, niin halutaan, että tytöllä on kaikken turvallisin vaihtoehto matkustaa. Täytyy varmaankin hakkia sellainen matka dvd härpäke, jotta neitosen ei tarvitse istuimen selkänojaa tuhansia kilometrejä tuijottaa.

Suhteet Sisustus Oma elämä Hyvä olo