RetroPrinsessa

11.1.2014 raissi

Räsymattojen tuunailua.

Nyt kun olen saanut kotini kevääodotussisustuksen valmiiksi, ovat aivoni siirtyneet jo suunnittelemaan kevät/kesäsisustusta. Tämä johtuu ehkä siitä, että kevätsisustus tarkoittaa VÄREJÄ ja niitähän minä rakastan. Tai sitten minä täytän jotakin sisäistä esim. työn jättämää tyhjiötä siirtelemällä huonekaluja ja vaihtamalla mattoja, verhoja ja tyynyjä. No ehkä en kuitenkaan, koska olen aina ollut tällainen. Kai se minun luovuuteni purkautuu ulos kodin tuunailuna. Niin ja sen työn jättämän aukon täyttää kyllä tuo meidän pirpulainen.

Ivalossa ollessani tongimme äitini kanssa heidän varastoaan. Sieltä löytyi mummoni kutomia vanhoja räsymattoja, OOOH!! Voi tuota värien kirjoa. Pikkuisen kyllä meinasi ahdistaa kun mietin, kuinka monta retromekkoa noihin on silputtu…

Mummoni oli kutonut matot aikoinaan mökille sänkyjen suojaksi, joten ne olivat pituudeltaan lähes 3 metrisiä ja leveydeltään reilun merin. Minä taas haluaisin kovasti ison räsymaton olohuoneeseemme kesäksi, niinpä päätimme äitini kanssa ommella pari mattoa yhteen.

Käytimme isoa parsinneulaa ja tuollaista kestävää karhunlankaa (vai mitä se onkaan), ja harsimme vain saumat yhteen.

Jos muuten innostut tehtailemaan tällaisia mattoja ja ompelet niitä polviesi päällä, niin kuin minä tein, pidä huoli ettet ompele housujasi kiinni mattoon.

Minä ompelin. Mitäpäs muutakaan…

Koska matot eivät olleet täysin saman mittaisia, purimme pidemmän maton saman mittaiseksi lyhyemmän maton kanssa. Kannattaa purkaa vasta sen jälkeen kun matot on ommeltu keskeltä yhteen, jotta tiedät minkä mittaiseksi pidemmän maton lyhennät. Niin ja muista, että nuo loimet pitää solmia vielä yhteen, jotta matto ei purkaannu.

Niin, me leikkasimme pidemmän maton lyhyemmäksi ennen ompelua, ja ompelun jälkeen totesimme, että joudumme lyhentämään molempia mattoja, jotta saamme ne solmut tehtyä. Vaikka lyhennysvaiheessa muka jätimme reilusti tilaa purkamiselle, niin ompeluvaiheessa lyhyempi matto osoittautuikin piemmäksi, miltä aluksi näytti.

Tässä vaiheessa (oikeastaan jo siinä housut neuloen kiinni mattoon vaiheessa), äitini katsoi parhaaksi ottaa homman hoitaakseen, jotta en saa töhötettyä enempää tuhoa aikaiseksi.

Meidän lähtöpäivänä vanhempani pakkasivat räsymaton ja poronsarvet pakettiin ja isä vei ne matkahuoltoon.

Tänään haettiin paketit. Tässä isäni pakkaama räsymatto.

Ja äitini pakkaamat poronsarvet. Kyllä meinasi matkahuollon hemmolla olla naurussa pitelemistä kun se kantoi minulle varastosta tätä ”pakettia”. Hyvin oli pakattu sarvet, ei naarmuakaan ollut tullut matkan aikana. Paketin avaamisen käytin aikaa noin vartin.

Tässäpä matto ommeltuna. Lattiaan se pääsee vasta sitten kun olen ommellut sille kaveriksi paljon sohvatyynyjä mm. näistä kankaista. Tämä varmaan tapahtuu joskus keväällä 2015 tai jotain.

Mutta mites minun matkalaukkuni purkuoperaatio etenee…Eipä paljoa mitenkään. Oon minä potkinut ja siirrellyt sitä tuossa lattialla. Niin ja onhan Saanakin yrittänyt sitä purkaa, mutta tuossa se vaan töröttää. Rasittava.

Avainsanat: DIY räsymatto, retro

Suhteet Oma elämä DIY Vastuullisuus

10.1.2014 raissi

Laukun purkupäivä… jepulistajoo.

Hmm.. Heräsin tänä aamuna suhteellisen pirteänä ja päättäväisenä. Olin yöllä ilmeisesti prosessoinut laukunpurkuasiaa päässäni ja tullut siihen tulokseen, että tänään se tapahtuu. Siinä tyttösen kanssa aamupalalla istuessamme, katselin oleskelutilaamme ja PAM! idea iskeytyi päähäni. En meinannut aamupalaa malttaa syödä kun jo roudailin huonekaluja huoneesta toiseen.

Niin, siis minähän järjestin kotiimme keväänodotussisustuksen juuri ennen Ivaloon lähtöä ja nappasin siitä tuolloin nämä kuvat.

Maanläheisiä sävyjä, harmaata, valkoista ja rusehtavaa… tylsää joo, mutta jotenkin sopii tähän vuoden aikaan. Pari pöllöä kuuluu tietysti asiaan myös. Piti olla väriläiskänä sitä vanhaa petroolia, muttaku ei se sitten sopinutkaan. Noh, näillä mennään kunnes kevät, värit ja retrokuosit valtaavat kotimme.

Kikkailin tässä jotakin eri valotusjuttuja puhelimeen ja siksi kuva näyttää siltä kuin olisi napattu joskus ennen värien saapumista maailmaamme.
Tänä aamuna istuin pöydässä ja katselin tuota näkymää ja mietin, että jos illalla katsottaisiin joku leffa. Tuossa sohvalla jos molemmat könöttää leffaa tuijottaen, toinen jalkopäässä, niin sen jalkopäässä olijan niskat jumittuvat jossain vaiheessa. Kuitenkin sohvalla löhöillen on paljon mukavampaa katsoa leffaa kuin tuolissa istuen. No mutta hitsi, poitsun huoneessa on vanha kahden istuttava sohva. Minäpä taidan raahata sen tänne olkkariin. Eipä muuta kuin tuumasta toimeen.

Matot rullalle, väylä romuista vapaaksi ja tuoleja siirtelemään.

Lopputulos on nyt tässä.

Niin ja kun yksi asia muuttuu, joutuu jotakin muutakin todennäköisesti muuttamaan kuten lampun, kukkien, seinällä olevien juttujen paikkaa… Aikaa siis kuluu.

Mutta löhösohva on nyt tässä, jee!! Todennäköisesti minun löhösohvani, koska se on tuollaista pykmimitoitusta.

Huomatakaa muuten tuo poronsarvi kynttelikkö, se on minun mummoni vanha ja niin rakas. Kohta se saa seurakseen sen sarven. Aamulla nimittäin tuli viesti, että Kampin matkahuollossa odottaa yhdet sarvet ja yksi räsymattojutska (kerron siitä myöhemmin) noutajaansa.

Kun ulkona sataa ja kotikin on nyt niin neutraalin värinen, pitää jotenkin itseä piristää. Mitenkäs muuten kuin pukemalla neitonen väreihin.

Tuttu vihreä pallomekko ja vähän prinsessakruunuja alle. Siniltä saama baskeri vielä päähän, niin johan kelpaa…

Kaksi sekuntia, ja hattu lentää päästä.

Saana ei ilmeisesti ole vielä päättänyt onko hänen idolinsa Johannes Virolainen vai Bob Marley, ainakaan hiuksista päätellen. Katsokaa nyt: päälaki kuin Virolaisella ja taakse alkaa muodostua rastoja Marlonin tyyliin.Mitäs kuuluu matkalaukulle.