There’s been a hundred lows, but there’s been a million highs.
Viikonloppu on ohi ja siitä on selvitty, vaikka jossain vaiheessa tuntui siltä ettei tästä hengistä taas selvitä. Perjantain vietin fiksusti kotona koiran kanssa ja nukuin viikon univelkoja pois. Yksi syy kotona olemiseen oli myös se, että lauantaina oli tiedossa menoa jo kolmelta päivällä ja halusin sitä ennen siivota.
Lauantaina treffasin Eliottin, saksalaisen ystäväni puoli kolmen aikaan ja otimme suunnaksi Suomenlinnan. Neitokainen juhli synttäreitään ja vietimmä hänen, Jonin ja Brianin kanssa muutaman hyvin humalaisen ja vodkan täyteisen tunnin Suokissa. Siitä lisää myöhemmin oman postauksen kanssa, koska kuvia tuli räpsittyä vähän turhankin paljon, en vain ole saanut niitä vielä kameralta koneelle.
Hieman ennen seitsemään heiluin humalassa kotiin vaihtamaan vaatteita ja väsäämään hiuksia iltaa varten. Myönnettäköön, että otin myös melkein tunnin päikkärit päästäkseni humalatilasta eroon. Ilta oli varattu Bar Bäkkärin Re-Born partyille. Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että koko konsepti kantaa nimeä Bäkkäri, aiemminhan yläkerta lanseerattiin Komppina ”rokkareiden Kämppinä”, mutta ainakaan omasta mielestäni se ei toiminut niin yhtään. Ainoa hyvä puoli oli se, että mestasta löytyi aina istumapaikkoja, koska kukaan ei käynyt siellä.
Kuva: Kai Joronen Photo & Consulting Oy
Anyways olin sopinut meneväni paikalle mimmieni kanssa, joten ennen Bäkkärille suuntaamista kävin pyörähtämässä Annikan luona ja paikalla treffasimme Eliottin, Miran, Jennyn ja Jennan. Jenna tosin lähti aika aikaisessa vaiheessa käymään Tivolissa, koska sielläkin juhlittiin jonkun synttäreitä. Pitkästä aikaa voi sanoa, että oli HUIKEA Bäkkäri-ilta ja nimenomaan sitä wanhan Bäkkärin tuntua. Pippaloitahan mainostettin wanhan Bäksyn paluujuhlana, ”juuri sellaisena, kuin se oli vuonna 2009”. Tätä on kaivattu ja toivottavasti sama meno jatkuu myös tulevaisuudessa.
Paikalla oli järjetön määrä tuttuja, koko ajan sai olla halailemassa ja moikkailemassa jengiä, kyselemässä kuulumisia ja kertaamassa tapahtumia. Annika lähti kahden aikoihin nukkumaan ja Jennykin jatkoi jatkoille siskonsa kanssa Kallioon. Eliott valitteli päänsärkyä ja sai onneksi kyydin kotiin. Jäljellä olimme siis minä ja Mira. Team Plehat. Olimme pilkkuun asti juhlimassa ja päädyimme jatkoille muutaman ystävämme kanssa, jatkoilta lähdimme perinteisesti sunnuntai Populukseen ja sieltä Bar21:sen terassille juomaan yhdet. Lopulta löysimme itsemme Henry`s Pubin terdeltä paahtumasta ja nauramassa vedet silmillä maailman huonoimmille vitseille.
Sanoisin että oli oikeasti ihan mieletön viikonloppu, tapasin uusia ihmisiä, loin muistoja ja vietin parasta aikaa ystävieni kanssa. Voisin sanoa, että kesä 2014 on virallisesti avattu ja tällaisia viikonloppuja haluan lisää.
