Ihmisarvoinen elämä

 

http://www.youtube.com/watch?v=H8ZuKF3dxCY&feature=fvwrel

 

Nick Vujicic elää ihmisarvoista elämää kädettömänä & jalattomana

Tähän kertomukseen, jossa Jeesus parantaa miehen surkastuneen käden sapattina minun on helppoa yhtyä. Myös minä olen kärsinyt syntymästäni surkastuneesta (anomalia) kädestä nyt jo 39 vuotta. Kuitenkin minulle on myös lapsena laskettu profetia, että se tulee parantumaan. Näky odottaa vielä aikaansa. Sillä aikaa osaan paneutua sairaan rooliin vaikka tiedän selviäväni myös näin.

Sapatin viettoa koskevat lait ovat yhä keskeinen osa juutalaisuutta. Sapattina et näe Jerusalemissa juutalaista töissä. Jopa rintaneulan kantamista voidaan laskea työksi. Tai hissinappulan painamista. Tai tupakin syttämistä. Tuttava kertoi, miten ortodoksijuutalaismiehet seisoivat sapattina tupakit suussa siltä varalta, että joku ystävällinen (pakana) sytyttäisi savukkeen ohikulkeissaan. Ja kun Vanhassa kaupungissa tuli sähkökatkos, kristittyä pyydettiin vaihtamaan lamppua, koska heitä ei sido velvoittavat juutalaisen lain säännöt samalla tavalla.

Jeesus oli ja on radikaali: Hänelle merkitsee ihmisen auttaminen enemmän kuin lakipykälien viilailu.

Toisin sanoen kenties meitä pakanuudesta kääntyneitä kertomuksessa askarruttaa enempi se että Jeesus paransi jonkun käden. Onhan se ilmeinen ihme! Mutta hänen oma kansanheimolaisensa näkivät ainoastaan uskonnollisen rikkeen ja ärsytyksen aiheen ja syyn laatia suunnitelmia hyväntekijän päänmenoksi. Muotojen noudattaminen on kovasydämisille ihmisille tärkeintä.

Mikä meille antaa ihmisarvon?

Suomessa on nykyisin valitettavasti havaittavissa samanlaista henkeä. Sairaat, vanhukset ja ei-toivotut lapset, työttömät ja muut syrjäytyneet – he ovat yhä useammin lukuja ja yhteiskunnallisia taakkoja valtaa pitäville. Ihmisen pitää olla tuottava. Nykyisin myös tutkijat voivat perustella vastasyntyneen surmaamista etiikalla.1 

Jos tuollaiset ”asiantuntijat” olisivat saaneet päättää näin syntymäni aikoihin, minutkin olisi voitu näillä perustein ”jälkiabortoida” vetoamalla ettei kaltaisellani ”ole moraalista oikeutta elää”.

Mikä meille antaa ihmisarvon? Jos se on terveys arvoisten tutkijoiden tulisi huomata, että jokainen meistä voi menettää sen yhdessä hetkessä. Jos Isoisä kantaa 2,5 vuotiaan junaraiteille, ei häntä tällöin voida syyttä mistään. Sillä silloin ihmisarvo perustuu pelkkiin tilapäisiin muuttuviin olosuhteisiin. Yhdessä hetkessä voi terve ihminen menettää kaiken, joko onnettomuudessa, sairauden tai rikoksen uhrina. Kun sitten isoisä ja lapsi makaavat päivää myöhemmin teholla vammautuneena, voiko kumpaakaan enää pitää näiden ns. etikaan asiantuntijoiden mittareilla ”oikeina ihmisinä”?

Siksi Kristuksen etiikka on turvallinen mittapuu ihmisarvoiselle elämälle. Sitä ei mitata terveydellä tai tuottavuudella tai jollakin satunnaiella ulkonaisella seikalla. Jokainen on luotu ainutlaatuiseksi Jumalankuvaksi. Jokainen ihminen on jumalankuvana mittaamattoman arvokas.

Siitä takeena on Jumalan Pojan veri Golgatalla, että jokainen niin nuori kuin vanhakin saisi elää iankaikkisesti.

 

Matt.12:9-14,Mark. 3:1-6,Luuk.6:6-11

31. Jeesus parantaa surkastuneen käden sapattina

 

1)Etiikan asiantuntijat: Vastasyntyneen saa surmata Lähde:

http://www.iltalehti.fi/ulkomaat/2012030215275735_ul.shtml?fb_ref=fre

Kommentit (1)
  1. Todella, todella koskettava kirjoitus, joka antoi aihetta mietinnälle. Niin surullista, miten aineellisuus menee ihmisarvon edelle. Esim. ihmisiin kohdistuvista rikoksista saa pienempiä tuomioita kuin talousrikoksista. Kunpa rahan voima väistyisi…

    Miten arvokas jokainen ihminen on. Ulkoisesti ihminen voi olla toisten silmissä lähes täydellinen, mutta Jumala näkee kaikkien sydämeen. Siellä on todellinen kauneus. Kuulostaa kliseiseltä, mutta tottahan se on…

Rekisteröitymällä Lilyyn kommentoit kätevämmin ja voit perustaa oman blogin. Liity yhteisöön tästä.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät merkitty *