Emeli Sandén ja Michael Bublen konsertissa
Selailin torstaina ticketmasterin sivuja ihan vain muuten vain, kun huomasin, että Michael Bublen keikalle saman viikon lauantaille oli vielä lippuja jäljellä. Tekstasin poikaystävälleni, että haluaisin todella päästä konserttiin. Hän lupautui lähteä konserttiin kanssani siitä huolimatta, ettei ollut koskaan kuullutkaan kummastakaan artistista, eikä tyttärellemme oltu vielä saatu hoitajaakaan. Lyhyellä varoitusajalla kokeilin onneani ja soitin ystävälleni, että olisiko mitenkään mahdollista hänen tulla lapsenvahdiksi. Hän ei nähnyt järjestelyssä mitään ongelmaa ja auttaisi meitä mielellään, joten päätyi sitten neitiä vahtimaan miehensä kanssa. Vähän olin onnellinen, sillä ajattelin sen olevan täysin hakuammuntaa!
Lupasin leipoa ystävälleni juustokakun kiitokseksi ja seuraavalla viikolla kutsuisimme heidät meille syömään illallista.
Hankimme ne konsertin halvimmat liput sinne hattuhyllypaikoille, mutta hyvin sinnekin musiikki kuului. Toki Emeli Sandén aloittaessa oli hankala kuulla laulun sanoja äänentoistossa olevien ongelmien takia. Huomasin jälkeen päin, että jotkut olivat valitelleet asiaa myös Twitterissä. Michaelin kohdalla asia tuntui saaneen korjattua, vaikka yhdessä kohtaa pitkä piiiiiiip kaikui ennen laulun alkua ja Michael esitti lyyhistyvänsä lattialle äänen voimasta. Hauska mies!
Emeli Sandella on sellainen pehmeän matalahko ääni, jota on ihana kuunnella. Erityisesti Read all about it oli tosi hieno kuulla livenä! Hän oli siis Michaelin lämppärinä siellä.
Mr Bublen joululevyn mukana olen monet joulut hoilannut, mutta yhtään muiden biisien sanoja en osannut hoilotella keikalla. Olisin voinut vähän paremmin valmistautua kyllä. Hän on kyllä hyvin karismaattinen ja sai jopa hieman epäilevän poikaystävänikin nauramaan välispiikeillään.
Buble oli nyt ensimmäistä kertaa lavalla kahden vuoden tauon jälkeen ja hän sanoikin epäilleensä itseään miettien, että onko hänestä enää tähän, mutta oli kuulemma parempi kuin koskaan. Hän vaikutti lavalla niin onnelliselta ja arvosti suurta väkijoukkoa yleisössä.
Yhdessä kohtaa hän hiljeni ja yleisö alkoi aivan omasta aloitteestaan laulamaan ”oolee ole ole oleeee”. Tunnelma oli kuin kisakatsomossa konsanaan!
Ennen artistien saapumista lavalle, soitettiin yleisölle sellaista vanhaa musiikkia, johon voi tanssia sitä twistiä ja muita meneviä vanhanaikaisia askeleita, niin päätimme Aimén kanssa, että vielä joku päivä astelemme tanssitunneille yhdessä juuri sellaisen musiikin tahtiin opettelemaan kuvioita. En malta odottaa!
Olihan meillä mukava kesäilta tuolla ja kyllä se livemusa aina spotifyn kuuntelun voittaa!