Neela on ihan tosi kiinnostunut kaloista, liekö syynä hittibiisi Baby shark vai jokin muu, mutta päätimme viedä hänet tutkimaan kaloja oikein lähietäisyydeltä. Dublinista n. 45min paikallisjunalla etelään päin sijaitsee ihastuttava pieni kylä nimeltä Bray. Brayn ihastuttavan rantabulevardin varrella on Sea life, jossa pääsee näkemään mm. haita, merihevosia ja meduusoja.

Sääkin meitä suosi, nimittäin päivä oli kevään lämpimin. Toki meren rannalla tuuli oli vähän vielä vilpoisa, mutta jos oikein kovaa käveli, saattoi tareta ihan jo pelkässä t-paidassakin.

Kuten arvata saattaa, oli neiti ihan täpinöissään nähdessään baby sharkin ja ystävät uiskentelemassa ympäri akvaariota.

  Sea life näyttää ulkopuolelta aika pieneltä, mutta yllättävänkin monta allasta sen sisään mahtui ja paikka oli positiivienn yllätys minullekin. Työntekijät olivat helposti lähestyttäviä ja heiltä sai kysellä faktoja kaloista.

Pääsimme myös koskettamaan meritähteä, joka tuntui ihan rypyläiseltä kiveltä. 

Sea lifen pääsymaksu on aikuiselta 13.5€, mutta netistä etukäteen ostettuna säästää 20% hinnasta, mikä tekee 11.25€. Alle 3-vuotiaat ihailee kaloja ilmaiseksi, joten onneksi mentiin nyt eikä parin kuukauden päästä. 

Taustalla olevan vuoren rinnettä pitkin kävelimme viime postauksessa mainitsemani maisemareitin ystävieni kanssa.

Brayssa on kuulemani mukaan Dublinin parhaimpia pizzapaikkoja, Platform nimeltään. Me tehtiin itse ja säästettiin, kun lykättiin pari pakastepizzaa uuniin heti aamulla ja pakkasimme ne mukaan. Nautimme pizzat kävelykadun penkillä ja seurasimme ihmisvilinää. Jälkkäriksi vedettiin Gino’s:n maailman parasta Kinder bueno jädeä ja vohvelia. Neela ei oikein makeasta välitä, mutta kyllä näytti muutaman nuolaisun verran jäätelö maistuvan. Äitin tyttö. Retken päätteeksi hän veti vielä muutamat juoksukierrokset ja noustiin sitten junaan kotia kohti.

Pidennetty viikonloppu on sujunut oikein mukavasti tässä kodin, leikkipuiston ja lähikaupan välillä. Ilma on ollut paikoin tosi lämmin ja melkein jo käärin vähän farkkujeni lahkeitakin ylemmäs. Kaivoin jo vähän kesäisempää vaatetta esiin ja laitoin talvisempaa yksilöä odottamaan syksyä. Kyllä nyt voi sanoa, että kesä on jo täällä!

Pari viikkoa sitten sain viettää laatuaikaa ystävieni Ainon ja Saanan kanssa, kun he saapuivat vuotuiselle vierailulleen meille tänne Dubliniin. Meillä oli etukäteen mietittyä ohjelmaa enempi kuin kaikilla neljällä aiemmilla kerroilla yhteensä, vaan oikein mukavaahan meillä oli.

Viikonlopun alkajaisiksi käytiin vähän paikallisessa pubissa yksillä tai kaksilla ystäväni läksiäisissä. Mitä enempi ulkomailla asuessaan tutustuu muihin suomalaisiin, sitä enempi joutuu jättämään myös jäähyväisiä, valitettavasti.

Seuraava päivä otettiin vähän iisimmin ja vietettiin sellainen perus lauantai käymällä siinä aamusella puistossa keinumassa Neelan kanssa ja siitä vielä lounaalla paikallisessa kahvilassa. Alkuillasta kävimme vielä heittämässä pikku kävelylenkin poiketen hautausmaalle niiskuttelemaan tuntemattomien ihmisten hautojen äärellä. Tätä ohjelmanumeroa ei oltu etukäteen suunniteltu, mutta jonkinlainen elämys kai sekin. Irlantilaisten hautapaikkoja koristellaan selkeästi räikeämmin verrattuna Suomen meininkeihin. Kiven edusta saattaa olla täynnä kaikenlaista koriste-esinettä, synttärikakkukynttilää ja ilmapalloakin.

Sunnuntain retki meidät vei paikallisjunalla ensin Bray-nimiseen paikkaan, josta kävelimme maisemareitin Greystonesiin. Toki Brayssa vähän tankattiin ensin Gino’s:n vohvelilla, jotta sujui se kävely sitten vähän rattoisammin. Ilma oli mitä ihanin, puolipilvinen ja sateeton.

Nämä maisemat reitin varrella on kyllä aina yhtä upeat:

Kävelyn päätteeksi lounastelimme tietysti Dublinin parhaassa vegeravintolassa Happy pear:ssa. Ruoka oli erittäin raikasta ja maukastakin, mutta jälkiruoka banoffee vasta hyvää olikin.

Olin töistä vapaalla vielä maanantain, jonka aloitimme jo perinteeksi muodostuneella Ashling-hotel aamiaisella. Se maksaa jonku 13 euroa ja sisältää jonku 100 vaihtoehtoa.

Aamaisen jälkeen pidimme pienen kuvaussession Ashling hotellin edustalla olevassa pikku puistossa. Uusi blogin bannerikin kuvattiin tässä puistossa. Kiitos vielä Ainolle siitä!

Keskustassa kun oltiin, niin tokihan pariin kauppaankin vielä poikettiin. Ilokseni Jervis ostarille oli tullut Vilan myymälä, joka vähän aikaa sitteen postui minun lähiostarilta kokonaan. Entisenä Vilan myyjänä minua ilahdutti kovasti uuden myymälän moitteeton palvelu ja pettämätön tarjonta.

  Viimeisen yhteisen iltamme kunniaksi menimme vielä tuohon meidän kylän Community centeriin tanssitunneille, jossa ruukaan itse käydä hikoilemassa maanantaisin.

Oltiin me varmaan kaikki aika väsyneitä moisen viikonlopun touhuamisen jälkeen, eikä nukkuakaan oikein meinannut malttaa iltaisin, mutta oli se pienen väsymyksen arvoista. Aina nämä viikonloput menee niin nopeasti, mutta siitä ne sitten taas seuraavalla kerralla jatkuu, mihin on edellisellä kerralla jäänyt. Niin parasta!