Suomilomalla

Olimme Neelan kanssa Suomessa viikon verran tuossa Marraskuun puolella. Matkan päätarkoituksena oli edustaa meidän perhettä kummipoikamme ristiäisissä. Siinä sivussa ehdimme tapaamaan muutaman ystävän ja sukulaisen pääkaupunkiseudulla ja Keski-Pohjanmaalla. 

Viikko meni tosi nopeasti, mutta niin vain kerkesimme tehdä juuri niitä asioita, joita olimme ajatelleetkin. 

IMG_4900uus.JPG

Ihan ennen mitään Suomilomia oli minun vanhemmat ja isoveli täällä Dublinissa käymässä. Juhlittiin vähän isäinpäivää Aimén kokkaaman ruoan ja minun leipoman kakun ympärillä. 

Kakun pohjana on aika perus suklaakakkupohja ja täytekerrokset ovat baileys juustokakun täytettä. Alemmassa vain on enempi suklaata kuin ylemmässä. Vähän kermaakin pursottelin tuohon päälle, jotta suklaasta tehdyt koristukset saatiin pystyyn sojottamaan. 

14624708_556738324523230_2802922939001864192_n.jpg

Kokeneena matkustelijana neiti itse kantoi omaa lippuansa ennen koneeseen astumista. Sai matkustaa mummon ja vaarin kanssa samaa matkaa Helsinkiin ja rattoisastihan se matka meni, sylistä syliin hyppien. Taisimme nukkua ohi mustikkamehujen, mutta vettä hän sai maistaa aivan ensimmäistä kertaa. 

15034624_1610184422621574_6660659733885616128_n.jpg

Tilaisuuden tultua kipaisin lähikauppaan ostamaan vähän Suomiherkkuja. 

IMG_4904new.JPG

Yövyimme isoveljen ja hänen tyttöystävänsä lukaalin länsisiivessä sijaitsevassa makuuhuoneessa kolmisen yötä ja olihan siellä meillä hyvät oltavat. Hiljaa koitettiin olla öisin, ettei nälkäinen lapsi herättyään herätä töihin meneviä. 

 

IMG_4906new.JPG

Kävimme Radisonin super-aamiaisella veljen ja Neelan kanssa. Kuvittelisin voivani syödä sellaista aamiaista vaikka joka aamu kyllästymättä! Oli hyvvää! 

Kiersimme Forumin ja Kampin kauppoja. Siltä reissulta muistan kalliit hinnat ja ainakin viisikymmentä eri hissihetkeä. Itselle löysin pari vaatekappaletta Vilasta, sillä Dublinissa olin tätä kauppaa päässyt vähän ikävöimään. 

Yhden alkuillan vietimme serkun perheen luona. Seuraavana päivänä ehdin tavata paria ystävää. 

14498953_862677453834568_5895858876036677632_n.jpg

Viikonlopuksi suuntasimme nokat kohti Keski-Pohjanmaata. Nappasimme pikkuveikankin matkaan matkan varrelta ja parin pysähdyksen taktiikalla päästiin illaksi perille Kannukseen. 

IMG_4966new.JPG

Vierailimme isotädin ja hänen miehensä luona pienen järven rannalla sijaitsevassa talossa. Siellä olemme saaneet kesäisin poimia mansikoita ja viinimarjoja suoraan suuhun niin paljon kuin vierailun aikana kerkesi. Kupit ja kakut olivat pöydässä alta aikayksikön. Sympaattisinta oli, kun täti kaivoi laatikoston uumenista matkapuhelinlaatikon, jossa oli nappikuulokkeet ja kysyi, että ”mitäs näillä tehdään”. Selitin, kuinka hän voi puhua puhelimeen samaan aikaan kun neuloo sukkia, kävelee tai tiskaa astioita. ”No, ehkä myöhempää käyttöä varten”, hän sanoi ja asetteli kuulokkeet laatikkoon. Hyvähän se on keskittyä yhteen asiaan kerralla.

Kävimme myös moikkaamassa meidän perhepäivähoitajaa, jonka koti on edelleen aivan samanlainen kuin silloin lapsena. Myös meidän ryhmän kuvat olivat edelleen seinällä. Oli hauska palata muistelemaan lapsuutta hetkeksi tuttuun taloon. 

IMG_5000new.JPG

Pappan ja Outin pöytä oli myös katettu ja pääsimme hieman joulutunnelmiin porkkanalaatikon ja konvehtien kautta. 

IMG_5018new.JPG

Neelakin pääsi seuraamaan hiihtoja televisiosta todellisten asiantuntijoiden seurassa. 

IMG_5022new.JPG

Ritva-mummokin tuli meitä tapaamaan ja mukana hänellä oli mitä ihanempia neulottuja vaatteita, tumppuja ja töppösiä Neelaa lämmittämään tänne kostean kylmään ilmastoon. 

IMG_5043new.JPG

Lauantai-iltana vietimme pikkujouluja perheeni kanssa Jokihelmen ravintolassa. Heillä on uusi Ala carte -lista ja lohi ja perunamussi annos oli todella maukas. Kaikki taisivat antaa yläpeukut ruoalle! Lahjoja saatiin ja annettiin yläkerrassa äidin ja isin hotellihuoneessa. Täytyy sanoa, että Jokihelmessä on kyllä tunnelmaa! 

IMG_5048new.JPG

Yövyimme Neelan kanssa Even ja Ollin maailman ihanimmassa talossa. Pääsin nyt vasta kyläilemään heille ensimmäistä kertaa. Tiesin toki jo kaikki nurkat, kun olin päässyt virtuaalikierrokselle osallistumaan kuukausia takaperin. 

Oi, siellä oli niin lämmintä ja mukavaa. Seura mitä mahtavin, sillä pääsimme Even kanssa höpöttelemään monena aamuna ja iltana. Iltaisin siellä sitten pinnisteltiin silmät ristissä hereillä, kun ei olisi nukkua malttanut ollenkaan. Siellä me muka kahden pienen ja ei-enää-niin-pienen vauvan äiteinä oltiin. Ihmeellistä. Ala-asteella juostiin samassa viestijoukkueessa, laulettiin samassa kuorossa ja opiskeltiin samalla luokalla. 

Sunnuntaina vietettiin suloisen pojan ristiäisiä. Papilla oli niin paljon asiaa, että oli santsattava kakkuja tosi monta kertaa virallisen osuuden jälkeen, että palautui siitä seisomisesta. Vitsi vitsi, oli niin hyvvää kaikki, että piti syyä heti koko vuoden edestä. Eihän sitä taas tiiä, millon seuraavan kerran saa voileipäkakkua ja pullakranssia.

15056632_1816152171966483_654983839784894464_n(1).jpg

06734e18-e40e-48eb-9de5-820b44c495b1.jpg

Näin vois useamminkin iltoja viettää. Että vauva tuossa vatsan päällä tyytyväisenä nukkuu ja toisella sohvalla huippua juttuseuraa. 

IMG_5056new.JPG

Maanantaina oli juhlatamineet, lelut ja muut pakattava laukkuihin ja suunnata kohti Helsinkiä. Alkumatkasta oli vielä päästävä yhteen paikkaan: Nooraa tapaamaan aamiaisen merkeissä. Oli siellä riisipuurot ja kaikki niin ihanasti katettu valmiiksi, että en kestä. Kaksi tuntia hurahti aivan super nopeasti. Pakko oli jatkaa matkaa aivan liian aikaisin ja jutustelua jatkaa sitten puhelimitse myöhemmin. 

IMG_5062new.JPG

Myöhäiselle lounaalle pysähdyimme Juustoportille. Niin hyvvää oli kalakeitot ja jälkiruokarahkat ja kaikki. Neelakin sai vähän taas keitettyä perunaa, jonka jälkeen ei oo neiti perunaan koskenut 😀 

Loppuun sanoisin että kiitos ihan super paljon kaikki, jotka olitte osana tätä Suomi-lomaa ja teitte siitä niin huipun! 

Ihana oli myös palata omaan kotiin Aimén kainaloon. Hän oli niin kaikki nurkat ja tasot kiillottanut ja siivonnut, että melkein ei meinannut uskaltaa laukkuja pöläyttää auki, sillä tapani mukaan ne ovat sillä tavalla aina tovin reissun jälkeen. 

Kommentit (0)
Rekisteröitymällä Lilyyn kommentoit kätevämmin ja voit perustaa oman blogin. Liity yhteisöön tästä.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät merkitty *