Tammikuu on ollut aika jees

Vuosi on alkanut hyvissä tunnelmissa fiilistellen minun omia pikku projekteja. Vuosi alkoi inspiroituen Marien Kondon omasta tv-ohjelmasta ja karsimiset ja järjestelyt ovatkin jatkuneet pitkin tammikuuta hiljalleen edeten vaatteista kirjojen kautta papereihin ja kosmetiikkaan. Vielä on muutama kategoria jäljellä, mutta eipä tässä ole mihinkään kiire. 

Aimé sai vaihdettua työvuorot sillä tavalla kivasti, että lauantait ovat taas vapaita, mikä tarkoittaa ensisijaisesti sitä, että hän pääsee pelaamaan futista nigerialaisten kanssa tuonne parin kilometrin päähän lauantaisin. Yhtenä lauantaina kävelimme Neelan kanssa myös näille futiskentille neidin oma pikku pallo mukanamme. Neela otti yhden kentän puolikkaan haltuun ja kuljetti pientä palloaan ihan mielettömän taitavasti. 

Viikko takaperin olin yökylässä ystäväni Empun luona tuolla Dublinin keskustassa hänen poikaystävänsä ollessa matkoilla. Empulta muuten sain idean kirjoittaa kuukaisikohtaiset uudenvuoden ”lupaukset” to-do listaksi, jonka löytää tämän postauksen lopusta. Kävimme tutustumassa varovasti keskustan kirpputoreihin, sillä haluaisin niin kovasti osata käyttää niitä hyödyksi sen sijaan, että rientäisin tuolla pikamuotivaateketjuissa. Yhdessä puodissa ehdimme käydä, kun nälkä yllätti ja lähdimme kävelemään kohti päivän odotetuinta osuutta, nimittäin päivällistä Happy Food:ssa. Olin lukenut suurenmoisia arvosteluita kyseisestä vegeravintolasta, joten odotukset olivat korkealla. Olin juuri samalla viikolla aloittanut HERO treenin vege menun mukaisen ruokavalion, joten mikä tahansa pubi ei oikein tahtonut käydä näihin spekseihin tällä kertaa. 

Löydettyämme tämän hieman hämyisen käytävän päässä olevan aarteen, totesimme sen olleen menneen kiinni juuri vartti sitten. Ei ollut kummallakaan tullut mieleen tarkistaa aukioloaikoja ja tämä ravintolakokeilu oli jätettävä seuraavaan kertaan. Emppu pysyi hyväntuulisena ja toiveikkaana, kun taas itse en meinannut päästä pettymyksestä yli ja nälkäkiukku koputteli jo ovella, kun saavuimme seuraavaan potentiaaliseen paikkaan. Tiskin takana seisova kokki tervehti meitä vakavalla ilmeellä kysyen ”big plate or small plate” ja kertoi kaikki ikkunan takana olevat kastikkeet ja riisit kuuluvan hintaan. Katsottiin, että ”mössöä, mössöä, mössöä” ja poistuimme takavasemmalle. Päädyimme sitten yhteen keskustan suosituimmista kasvisruokapaikoista, Cornucopiaan, ja tilasimme pöytään pari eri annosta alkusalaatteineen. Kaikki maistui aivan hyvältä, tosin hieman hippiruoalta, kun alkuperäinen tarkoitus oli syödä vähän mätömpää vegesettiä lauantain kunniaksi. Illan sipsi ja popparitarjoilut tasapainottivat tätä hippimeininkiä hieman ja höpöttelimmekin iltamyöhään asti. 

Aamiaiseksi söimme vähän pannukakkuja ja smoothieta ja vielä ennen kotiin lähtöäni aloitimme pienet pystyviikkaussessiot Empun vaatelipaston äärellä. Rakastan järjestellä vaatteita ja ihana jos voi olla avuksi myös muille tällä tavalla.  

Yhtenä iltana tässä soiteltiin facebookin kautta Suomeen. Facebookissa oli tällainen pupupeli, jossa syödään donitseja vuorotellen avaamalla suuta. Mitä enempi donitseja syö, sitä isommaksi posket turpoavat. Kyseessä on varsin nerokas virtuaalinen lastenvahti, sillä sain järjesteltyä keittiötä ja pyykkivuoria sillä aikaa, kun neiti höpötteli Suomeen ihan muina pupunaamoina. 

KonMaritettuamme Aimén vaatekaapin jäi sinne vain muutama hassu vaatekappale ja paljon tyhjiä aukkoja. Tilannetta lähdimme eilen tasaamaan tuohon meidän lähiostarille ihan koko perheen voimin. Aimé löysikin muutaman paidan ja parit housut. Blenderikin me ostettiin, ja tovin sitä kannettuamme palautimme kauppaan. Katumus iski, kun kallis muovikannullinen laitos ei sittenkään tuntunut oikealta ja pitkäkestoiselta valinnalta. Olen onnistunut hajoittamaan jo kaksi blenderiä samaan tyyliin muovirattaiden kuluessa puhki ja jääden pyörimään tyhjää. Halusin siis sellaisen, jolla ihan luvan kanssa uskaltaa surruutella jäisiä hedelmiä ja marjoja ilman, että tarvii pelätä osien hajoavan siihen paikkaan. 

Kävimme syömässä Milano’s nimisessä ravintolaketjussa, josta sai ihan taivaallista vegaanista pizzaa. Myös neidille näytti maistuvan niin kauan kunnes palaset eivät meinanneet pysyä haarukassa ja hermohan semmosessa menee. Värikynätkin ehti lentää laittialle ja kävimmekin vähän ulkona hengittelemässä välillä ja palasimme sitten keräämään kynät purkkiin ja jatkamaan pizzasta nauttimista. 

Että semmosta tänne tammikuuhun. Lopuksi vielä se minun suorituslista:

• Käy tanssitunneilla. Kahdesti kävin jo ja huomenna taas!
• Osta lentoliput suomeen. Check
• Vietä Maria-päivä. Check
• Aloita bullet journal Check
• Lue 5 kirjaa. 3/5 luettu: Rikun ja Tunnan selviytymisopas, KonMari – iloa säkenöivä järjestys, Naiset joita ajattelen öisin. 
• Käy elokuvissa Check! Käytiin heti uudenvuoden päivänä katsomassa Spideman – Into the spiderverse. 
• Tilaa valokuvia
• Tilaa Tilaa kuvakirja
• Tee uusia ruokia. Check
• Aloita kiitollisuuspäiväkirja. 
• Aloita kunnollinen KonMaritus. Check
• Hanki terveysvakuutus Check
• Hanki HERO treeni vege menu Check

Kirjoitin minun uuteen Bullet journaliin myös listan 20 asiasta jotka haluan tehä ennen vuotta 20: 

• Järjestä kaikelle paikka
• Vältä uuden tavaran ostoa
• Laita rahaa säästöön
• Vietä aikaa ystävien kanssa
• Vietä Maria-päivä kerran kuussa
• Matkusta
• Tilaa valokuvat ja kuvakirjat
• Afternoon tea
• Nuku 8 tuntia yössä
• Tanssi
• Joogaa
• Kokkaa uusia ruokia ja kokoa hyväksi havaitut muistiin
• Käy elokuvissa
• Lue kirjoja
• Kirjoita kiitollisuuspäiväkirjaa
• Kirjoita blogia
• Kirjoita kivoja kommentteja
• Eroon sokerista
• Elä ekologisesti
• Relaa