Uuden vuoden ruokajuhlat

Vietimme myös vuoden vaihteen Rovaniemellä. Nyt kun katsoo näitä kuvia, niin näyttää ihan siltä kuin juhlissa olisi ollut vain minä, ruokaa ja raketit. Harmikseni kaikki kuvat ihmisistä heilahti tai jollain on silmät kiinni tai kieli ulkona. Tilannekuvien ottaminen ei ole vahvinta alaani. 

Eve ja Olli tuli meitä varten Pohjanmaalta Rovaniemelle asti uuden vuoden viettoon ja miten mukava juttu se olikaan. Otimme nämä juhlat aivan rennosti syöden ja jutellen.  

Jos vuosi tulee olemaan sellainen kuin sen vaihde niin aika maukas ja mukava vuosi on meikäläiselle tiedossa.

IMG_9470uus.jpg

Nyt asiaan eli ruokaan. Olen jo pari kertaa tehnyt tätä kinuskikissan voileipäkakkua ja se on osoittautunut todella hyväksi. Siihen saa kyllä varata tosi paljon eri aineksia ja huolehtia tarkkaan, että muistaa ostaa kaikki reseptin mukaiset aineet. Tämä kakkunen taisi olla liian pieni seitsemälle hengelle, sillä se hupeni lautaselta alta aikayksikön, lukuunottamatta sitä viimeistä palaa tietysti. 

Täytyy vielä sen verran mainita yleisesti voileipäkakuista, että ne on yllättävän lupsakkaa leipomista, kun ei tarvitse edes taikinaa vatkata tai saatika uunia vahdata. Tarvii vain pilkkoa aineksia kulhoon ja seikoittaa ne tuorejuustoon ja täyttää kakku. Aivan turhaan sitä pidetään sellaisena rippijuhlien ja valmistujaisien harvinaisena herkkuna. 

IMG_9471uus.jpg

Perunasalaatti oli todella helppo tehdä, ja sopii mihin tahansa illan istujaisiin. Ainoa aikaa vievä osuus oli perunoiden keittäminen, mutta senkin voi tehdä jo edellisenä päivänä. 

Perunasalaatin ja voileipäkakun lisäksi tarjolla oli nakkeja, lihapullia, sipsiä ja dippiä. 

IMG_9472uus.jpg

Jälkkärinä meillä oli suklaafondueta. Se on siitä hauska juttu, että sen keveys jää syöjän omantunnon mukaan keveäksi tai ei niin keveäksi jälkkäriksi. Voin kertoa, että tämän toteuttamiseen ei todellakaan tarvita moista settiä, sillä kynttilä polttaa suklaan pohjaan yllättävänkin nopeasti, jos ei ole tarkkana. Riittää kun sulattaa suklaan mikrossa juuri ennen tarjoilua. Se ei kerkeä siinä jähmettyä ennen kuin viimeisen omenapalasen kanssa se on siitä nuoltu pois 🙂 

IMG_9493uus.jpg

IMG_9503.JPG

IMG_9520uus.jpg

Omiin raketteihin ei tuhlattu rahoja tänäkään vuonna, vaan kävimme katsomassa ne Kemijoen varrella keskustassa. Lähdimme muka oikein toppahousuissa ja pipot syvällä korvilla kävelemään rakettireissulle, mutta saimmekin kyydin edestakaisin äidiltä, joka kiltisti odotti autossa sen aikaa kun me Even, Ollin ja Aimén kanssa kävimme ihastelemassa värejä ja pauketta. 

Uuden vuoden päivänä olikin pakattava ja aloittaa kotimatka kohti Dublinia. Saimme kyydin Ouluun, josta lensimme veljeni luo yöksi Helsinkiin, josta lensimme seuraavana päivänä Tukholman kautta Dubliniin. Tein Tukholman kentän Victoria’s secretillä vielä pari lähtöahdistusta lievittävää aleostosta. Ostin mustan, nahkaisen passikotelon, jossa on paikka myös boarding passille. Kyllä, ilmankin sellaista pärjää, mutta onhan se vain tyylikäs. Matkustan vuoden aikana useamman kerran, niin kyllä sille käyttöä piisaa. Toinenkin ostos liittyy matkustamiseen, nimittäin puolella hintaa minulle myytiin myös sellainen kolmen toilettilaukun pakkaus. On jopa samaa sarjaa edellisten meikkipussukoiden kanssa. 

Tänään se luksus sitten loppuikin kun oli pakattava lounaat muovirasioihin, maksaa vuokra ja palata toimistoon työpöydän äärelle. 

Kommentit (0)
Rekisteröitymällä Lilyyn kommentoit kätevämmin ja voit perustaa oman blogin. Liity yhteisöön tästä.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät merkitty *