Ystävien luona Ranskan Nantesissa
Matkusta perhelomalle jonnekin lämpimään. Näin lukee minun 30 before 30 listalla.
Meillä on ollut aikeissa vierailla Neelan kummisedän Antoinen perheen luona Ranskassa jo ties kuinka monta vuotta, kun vihdoin elokuussa saimme kalenterimme sopimaan yhteen ja lähdettyä matkalle.
Nyt seuraa kiusallisen suuri määrä lomakuvia ängettynä yhteen postaukseen.
Kun menee toisen luo viikoksi, menee myös osaksi heidän arkeaan. Niinpä ensimmäisenä päivänä talon väen ollessa toisessa kaupungissa, lähdimme me läheiseen ostoskeskukseen ostoksille. Siellähän me viihdyttiin oikein mainiosti välillä juoden väliaikakakkukahvit ja jatkaen sitten kiertelyä päiväuniaikaan asti.
Päivärytmi muotoutui kivan leppoisaksi: Aamiainen -> Ihmettelyä, oleilua ja mitä sitä tänään tehtäisiin mietiskelyä -> Lounas -> Päiväunet -> Päivän aktiviteetti -> Illallinen -> Lapset kylvyn kautta nukkumaan -> Aikuisten napostelubuffa ja viintä. En ole ikinä edes yhden vuoden aikana juonut niin paljon viiniä, kuin tällä lomalla viikon aikana. Sehän aivan melkein meni janojuomasta, kun vähän miksasi Mojito 7up:in kanssa. Nyt on viinikiintiö täytetty hetkeksi. Aivan hyvä, ettei viinin litrahinta täällä Irlannissa ole samaa tasoa Ranskan kanssa.
Yksi päivä ajoimme rantakylään, jossa oli vaikka mitä kojua ja karusellia. Neela raukka on näköjään perinyt minulta matkapahoinvoinnin ja laattasi heti noustuaan autosta ulos. Onneksi paha olo unohtui nopeasti ja karusellin ja miniautoradan kyydit kelpasivat pikku matkalaiselle.
Tovin ehdimme nautiskella ilta-auringon lämmöstä rantahietikolla. Niin siistiä miten hiekkaleikit voikaan viedä mukanaan pitkäksikin aikaa. Söimme päivällistä rantaravintolassa, jossa sai upottaa jalat hiekkaan.
Aimé ja Antoine ovat tavanneet yli kymmenen vuotta sitten täällä Irlanissa. Molemmat olivat tulleet töihin pieneen kaupunkiin Länsi-Irlantiin.
Nantesissa oli koko viikon aivan ihanan lämmin ja aurinkoinen sää. Niin siistiä miten alle parin tunnin lentomatkan päässä on niin ihana paikka ja ihmiset, joiden luokse mennä. Ja mehän ollaan aina ihan fiiliksissä, kun majaillaan muiden täydellisyyttä hipovissa kodeissa täältä meidän Irlannin standardien mukaisesta kodista. Suihkusta tulee lämmintä vettä juuri sopivalla paineella, ympärillä on tilaa ja pyykitkin kuivuvat aivan hetkessä ulkona auringossa. Ai että!
Lauantaina alkuillasta kävimme fiilistelemässä Jazz-festareilla. Joen varteen oli pystytetty useita esiintymislavoja sekä ruoka- ja juomakojuja. Iltaan toi jännitystä yhden meistä vessaan hukattu lompakko, joka kuin ihmeen kaupalla löysi tiensä omistajalleen rahoineen päivineen.
Yksi toiveistani reissulla oli päästä johonkin galleriaan. Hulinaa ja touhua sisältäneiden lomapäivien jälkeen oli ihanaa päästä hiljaisuuteen, suureen taidemuseoon, Musée d’arts de Nantes:iin.
Museo oli valtavan kokoinen täynnä mitä upeampia teoksia, ja kuinka ollakaan, sekä minun että Aimén suosikiksi osoittautui tämä kuvan keskimmäinen teos.
Suurin osa teoksista oli uskonnollisia ja selostukset olivat ainoastaan Ranskaksi, joten minulta meni vähän ohi ne hommat. Nautiskelin rauhallisesta meiningistä ja kuuntelin Neelan höpötyksiä.
Nantes oli kaupunkina todella siisti ja puhdas, mikä yllätti positiivisesti. 
Oli niin suloista, kun miesten tullessa ruokakauppareissulta, oli heillä molemmilla mukanaan kukkia meille naisille. En kestä!