Vauvoja ja bloggaribrunssia
Oi mikä ihanan mahtavan rentouttava viikonloppu mulla onkaan takanani! Jokin aika sitten Morning Gloryn ihana bloggari laitteli viestiä bloggaribrunssista johon olin saanut kutsun (kiitos siitä! <3) ja tuolloin suunnittelimme aluksi, että menemme kaikki yhdessä pe-su helsinkiin hotelliin ja mä vaan sitten poikkean tuolla moikkaamassa porukoita ja palaisin takaisin tukikohtaani. Noh, mun ”harmikseni” suunnitelmat saivat pienoisen kokoonpano muutoksen viikolla, kun automaalari ilmoitti maalavansakin automme tulevana viikonloppuna, mieheni työpaikalla, jossa mieheni tulisi olla paikalla aukomassa ovia. ”Hei tota noin… Haittaisko sua ihan kauheesti, jos menisitkin sinne Hesaan yksinäsi ja junalla, jo vaikka perjantaina?” Ensimmäinen ajatus oli, että hei ei… Emmää halua mennä yksin hotelliin, joka ensinnäkin maksaa aivan ylipaljon ja toisekseen, mitä mä teen siellä ihan yksin isossa cityssä?! Kunnes kuin tilauksesta, sainkin majapaikan ystävältäni joka asustaa aivan keskustan tuntumassa! Lisäksi pääsisin nuuskuttelemaan pientä vauvaa, taas, joten kelpaa, todellakin kelpaa! ”Joo voin mä mennä!”
Morning Gloryn järjestämä bloggaribrunssi Ravintola Sunnissa senaatintorin laidalla oli aivan tajuttoman hyvä idea! Oli ihan mahtavaa päästä näkemään kasvot noiden mahtavien naisten kirjoittamien blogien takaa, plus viepä maittavan ruoan ja skumpan kera. Meillä oli tosi hauskaa ja edelleenkin hieman tuona aamupäivänä puhutut aiheet laittavat hymyn kohti korvia 😀 Ja voi kuinka ihanaa olikaan, kun paikalle oli tullut mammojensa kanssa myös muutamia vauvoja. Ja mä pääsin pitämään osaa heistä! Aivan ihanaa <3 Ei iske vauvakuume, ei 😉
Niin ja mitä tulee tuohon junalla matkustamiseen.. Puh ja huh, mitä vierus tovereita mulle siunautuikaan :D Menomatkalla olin päättänyt katsella lemppari sarjojen nauhoituksia Dna tv:stä. Suunnitelmani toteutui ihan mahtavasti niinkin pitkälle kuin Hämeenlinnaan, josta viereeni pöllähti henkilö, jolla riitti juttua vaikka muille jakaa. Vaikkakin mulla oli koko ajan korvanspit korvissa meni hänen käymä keskustelu seuraavanlaisesti: noo, mihinkäs sitä ollaan menossa? Ai mitä, anteeks? Niin mihinkäs sitä ollaan menossa? Aa, Helsinkiin. Korvanapit takas. Jaajaa, mitäs siellä ajattelit tehdä? Ai mitä? Niin mitäs ajattelit siellä tehdä? Tarkotus olisi tavata kavereita. Oi vitsit, onpa kiva! Mäkin meen hesaan ja päläpäläpäläpälä koooko matkan, kunnes sitten poistuin hetkeksi käytävälle. Ei siinä mitään, olisihan sitä ihan mukava rupatella, muttakun oli tuossa muutaman tunnin edestä aikaa katsoa rästiin jääneitä ohjelmia joita ei kuitenkaan taas kotona tulisi katsottua :) Paluumatkalla juna oli suhteellisen tyhjillään, ja olin erittäin toiveikas. Niinkin pitkälle kuin Tikkurilaan, josta viereeni tuli vanha ja haiseva juoppu, joka naukkaili vuoron perään siideriä ja taskumattiansa, ja hönki haisevalla hengellään kohti mua. Oli. Aika pitkälti koko matkan suhteellisen liimautuneena junan ikkunaan, koska haju ei ollut kovin miellyttävä.
Leppoisalla mielellä on hyvä aloittaa huomenna uutta viikkoa, joka tosin sisältää yhden lääkärissä käynnin. Tää flunssa/allergianuha tai mikä liekään painaa edelleen, ja tänään on ollut suhteellisen tukkoisa päivä. Jotenkin tässä floridan matkan lähentyessä sitä haluaa tehdä kaikkensa, että sentään siellä olisi edes jotakuinkin terveenä!