Lipsahduksia, ilon hetkiä ja hemmottelua
Hieman on taas näköjään aika juossut viime postauksesta, jossa käsittelin meidän hurjapään aivotärähdystä ja sitä seuranneista jälkimainingeista. Huoh, onneksi siitäkin selvittiin.
Sen jälkeen arki onkin ollut varsin kiireistä, ylläri eikö? Töitä piisaa vaikka muille jakaa, mutta olen pyrkinyt kuitenkin siihen pisteeseen etten joutuisi ylitöitä tekemään ja pääsisin lähtemään normaaliin aikaan takaisin kotiin. Tosin nyt kun perheen miehet jäivät kesälomalle, niin alkaa mullakin tällainen kevyt lomalle laskeutuminen, joka muuten mun osalta starttaa kahden viikon (jeejeejeejee!!) päästä. Kaksi viikkoa täysin hunningolla, työasioista. Can’t wait! Mutta ennen sitä tosiaan saan aamulla lähteä töihin ajoissa ilman aamukänkkäränkkiä ja päiväkotirundia, ja täten lähteäkin töistä aikasemmin nauttimaan toivottavasti lämpösistä päivistä ja omasta perheestä.
Viime päivät ovat olleet myös taas hieman erilaisia, hyvällä tavalla siis. Olen lipsunut aika tavalla kuntokuuristani tässä kesän aikana ja täten kilo sun toinenkin on humpsahtanut takaisin. Nyt tällä viikolla olen taas päässyt takaisin raiteille ja alkanut syömään sekä liikkumaan oikein. Jännä kuinka ne vaikutukset oikeista elämäntavoista alkavatkaan näkyä vain muutamassa päivässä, tai sitten mä vaan ajattelen näin päässäni? Mutta jokatapauksessa, nyt matka kohti parempaa saa jatkua hyvällä puhdilla. Uusia liikuntakokeilujakin tulee testailtua aivan varmasti, koska Tampereen koskipuistossa järjestetään joka keskiviikko klo 18-19 ILMAISIA Lesmillsin tunteja. Viime keskiviikkona tuntina oli SH’BAM, joka oli täysin tanssitunti. Tunti meni varmaan ihan hyvin, vaikkakaan ihan 100%sesti en pysynyt kaikissa uusissa tanssiliikkeissä mukana. Mutta sitten vedimme kaverini kanssa ihan omia moovejamme ja ehkä pääasia kuitenkin oli, että tunti oli hauska. Mutta laittakaa tämä korvan taakse ja tulkaa! Ensi keskiviikkona ohjelman mukaan olisi Bodycompat.
Muu porukka perheestämne tosiaan jäi torstaina kesälomalle, ja sitä hieman kävimme pojan pyynnöstä juhlistamassa. Poika sai itse suunnitella mitä hän halusi tehdä ja Hoplop oli hänen pyyntönsä. Ja oikeastaan tuo oli ihan hyväkin vaihtoehto, koska torstai oli myös varsin epävakaa sää, joten ulkoillessa olisi voinut melko varmasti saada kesäisen kasteen. Hoplopissa oli totta tosiaan liuta muitakin, mutta ihan kovin täynnä se ei ollut. Ei siis pitänyt paljoa jonotella mihinkään ja isompi poika sai painaa menemään korkeilla temppuradoilla, kun taas pienempi poika sai vielä tyytyä pienten leikkialueeseen, pallomereen ja rakentelupalikoihin. Vaikkakin halu hänelläkin olisi ollut kiivetä sinne korkealle, mutta ei ihan vielä pliis 😀
Eilen taas koin oman urani (olen siis kirjanpitäjä) ensimmäiset voiton tanssit, kun sain yhden velkatilin täsmäämään. Ero oli aivan tajuton kun sitä lähdin ratkomaan torstaina ja eilen kun se täsmäsi, niin kyllä siinä kieltämättä hieman lantio heilahti puolelta toiselle. Niin sitä vaan voi saada kiksejä numeroista! Eilen myöskin sovimme, että lähdemme ulos syömään perheen kera kunhan kotiudun töistä, mutta mies olikin yllättänyt mut aivan täysin. Hän oli luonut meille menun päivälliselle, jonka hän esitteli kun saavuin kotiin. Siitä hän johdatti minut terassillemme, jossa oli lasillinen kylmää valkkaria ja muutama siivu valkohomejuustoja sekä keksejä odottamassa. ”Tuossa on sun alkupala. Nauti ja istu hetki. Mä hoidan tän ruokapolitiikan tänään, täysin ilman sua.” Ja ruoka oli hyvää! Olin siis todella positiivisesti yllättynyt, koska meidän seitsemän vuoden yhdessä olon aikana tuo herrani ei ole tehnyt ruokaa kuin varmaan alle kymmenen kertaa. Ja koska hän oikeasti osaa tuon homman, niin ovat nämä kerrat vain harvinaista herkkua!
Tänään olisi tiedossa anopin 50- vuotisjuhlat, joihin olemme kehittäneet hänelle pienen yllätyksen. Saa nähdä mitä hän siitä tuumaa, toivottavasti tykkää!
Ihanaa kesäpäivää teille sinne ruutujen toiselle puolen! <3
P.S. Meidän juhannus meni todella mukavasti miehen vanhempien mökillä ja äitini mökillä. Perus mökkijuhannus siis!