Kotiäitinä eläminen ja sen kääntöpuolet
Lasten kanssa kotona. Se tarkoittaa automaattisesti, että et ole fyysisesti töissä etkä tietenkään saa siitä maksettavaa palkkaa. Oma järjestelmämme, Kela, huolehtii sinulle äitiys- tai vanhempaipäivärahaa nostamasi palkan perusteella. Nuo ensimmäiset 9 kuukautta elämä hymyilee; saat olla lasten kanssa kotona, talous pyörii lähes normaaliin tapaan kuin ennenkin ja säästöönkiin saatte silloin tällöin laitettua jotain pahan päivän varalle. Mutta sitten elämä 9 kuukauden jälkeen. Et ole valmis laittamaan tuota pientä vauvaa päivähoitoon vaan haluat hänen saavan nauttia vielä kotioloista ainakin vuoden ikään saakka, jotta osaisi liikkua jo jonkin verran jottei tarhassa jäisi kaikkien jalkoihin. Mutta se kotona olo sinulle tarkoittaa sitä, että tipahdat kotihoidontuelle, joka ei ole laisinkaan imarteleva verraten aiempaan nostamaasi tukeen. Itse hoitoraha ei ole liitoksissa mihinkään tuloihin, vaan se on vain määrätty olevan tasan tuo 342,53 euroa kuukaudessa alle 3-vuotiaasta lapsesta. Se mitä saat siihen lisäksi, hoitolisää, on riippuvainen siitä kuinka paljon puolisosi tienaa. Kyllä, puolisosi, joka ei ole päivittäin kotona kanssanne vaan töissä tienaamassa rahaa. Ymmärrettävää, mutta jokatapauksessa saamasi tuki kuukaudessa tulee olemaan maksimissaan 500-600 euron välissä. Sillä summalla ei kovin pitkälle iloita, koska sinun on ruokittava lapset, huolehdittava laskut maksuun, lainat maksuun, dieseleitä ja bensoja autoihin, jotta pääsette liikkumaan. Olet tehnyt kaikkesi pärjätäksesi. Sovitellut lainojen maksuerät huomattavasti pienemmiksi niin pitkäksi ajaksi kuin mahdollista, karsinut ruoan kuukausibudjetin niin pieneksi kuin mahdollista, joka tarkoittaa meillä 300 euroa kuussa, toisinaan täytyy pärjätä vain 250 eurolla. Bensoihin ja dieseleihin on budjetoitu yhteensä 400 euroa kuukaudessa. Kaikki turhat virikkeet on poissa. Silloin tehdään jotain jos saamme jostain veikkauksen pelistä hieman ylimääräistä rahaa. Lapsille ostettavat vaatteet hommataan kirpputoreilta tai sitten tutuilta. Lasten vaatekaapeista löytyy molemmilta ehkä kaksi vaatekappaletta joissa värit ja kangas ovat uudenkarheita. Muut ovat nukkaantuneita ja värinsä menettäneitä vaatteita, mutta ehjiä. Ja niitä voi edelleen käyttää, ja niitä käytetään kun ei ole muutakaan mahdollisuutta.
Kauhea mikä olo tuleekaan, kun näitä tuntemuksia puskee julkisesti pihalle. Tuntee epäonnistuneensa, tuntee olevansa vain joku epätoivoinen tilittäjä ruudun toisella puolella. Ei haluaisi myöntää asioiden olevan mitä ne ovat, mutta miksi esittääkään?
Silloin kun muutin pois kotitalostani, 17- vuotiaana, tein itselleni lupauksen etten pyydä vanhemmiltani rahaa elämiseen. Ja niin olen toiminutkin, enkä siedä ajatusta siitä, että heidän tarvitsisi tukea itsenäisesti asuvaa lastansa. Itsehän minä päätin lähteä ja silloin on vain pärjättävä. Pärjätty onkin, mutta oikeasti nämä kotihoidontukikaudet vain ovat aina niin lompakoita ja tilejä kuihduttavia aikoja ettei tosikaan.
Ihannoin aivan täysillä niitä äitejä ketkä taistelevat pystyvänsä olemaan kotona sen kolme vuotta minkä Suomen laki antaa periksi. Siinä on sitä jotain. Varmasti on kuukausia jolloinka ei vain yksinkertaisesti ole senttiäkään ylimääräistä. Mutta osalla perheistä on myös niin mahtava tilanne, että mies on hyvä palkkaisessa työssä, joka antaa oikeudet sinulle olla kotona lastesi kanssa. Voi kun itsellänikin olisi moinen tilanne. Lasten paikka on mielestäni kotona niin pitkään kuin mahdollista.
Mutta meillä mahdollisuudet on käytetty. Säästöt on käytetty loppuun, ja ensi kuussa on paluu takaisin arkeen, takaisin töihin. Toisaalta aivan kamalaa laittaa tuo pienimies hoitoon, mutta toisaalta se tarkoittaa sitä, että taloustilannekin kohoaa ja voimme ehkä joskus tehdäkin jotain kivaa ilman, että täytyisi harrastaa uhkapelejä toivoakseen saada hieman ylimääräistä. Jokaista kauppareissua ei tarvitse pelätä ja kyhäillä tiliä hyllyjen välissä tyylillä onko vielä varaa ostaa lisää ruokaa, vai meneekö tässä jo tili tyhjäksi. Sitä aikaa odotan, mutta samalla pelkään, koska toki, kulutkin nousevat useammalla satasella, kun lapset menevät hoitoon. Ensimmäistä hoitopaikkamaksua kauhulla odottaessa…..